Pöytätennisliitto järjestää joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 16-17 kaikille avoimen tilaisuuden, jossa voi kysyä vapaasti mieltä askarruttavia asioita liiton asioista. Aihetta ei ole rajattu mitenkään, vaan kysymyksiä saa esittää vapaasti.
Kyselytunnin aluksi pidetään noin 15 minuuttia kestävä puheenvuoro ajankohtaisesta aiheesta. Osallistujien kysymykset voivat liittyä tai olla liittymättä päivän aihepiiriin.
Kyselytunnista tehdään myös tallenne, joka julkaistaan kyselytuntia seuraavana päivänä tällä sivulla.
Kyselytuntien tavoitteena on lisätä entisestään liiton toiminnan avoimuutta ja tarjota mahdollisuus kuulla ajankohtaisista pöytätennisasioista.
Lähetä kysymyksiä etukäteen tai toivo aiheita: KYSYMYSLOMAKE
Kyselytuntien aikataulu 2024
Ti 1.10. klo 16-17
Aihe: Strategiakyselyn tulokset ja ajankohtaiset
Alustaja: Toiminnanjohtaja
Ti 5.11. klo 18-20
Aihe: Liittokokous (ei erillistä kyselytuntia)
Ti 3.12. klo 16-17
Aihe: Avoin
Alustaja: Avoin
Linkki tulossa
Tallenne: 4.12.
Menneet kyselytunnit
Ti 10.9. klo 16-17
Aihe: Lähestyvä hallitusvaali ja ajankohtaiset
Alustaja: Toiminnanjohtaja
En valitettavasti päässyt paikalle, koska olin katsomassa SPTL:n harjoituksia Rusalla. Olisin kertonut, että ylituomariraportin osalta ihmettelen jälleen sitä, että ainoa tuomarointiin liittyvä mielenkiinnon kohde SPTL:ssä on vuodesta toiseen huono käytös ja siitä annettavat keltaiset kortit. Siis mailan heittäminen jne. Starin Syksyn startissa ei esiintynyt mitään kilpailujen aikana tietooni tullutta otteluiden aikaista huonoa käytöstä, vaikka otteluita pelattiin noin 600. Tai kuulemma kaksi pelaajaa olivat käyttäytyneet vähän huonosti poolipelien aikana, mutta kuulin siitä vasta kilpailujen lopussa. Toinen heistä osoitti myös mieltään jatkokaavion tappion jälkeen liian voimakkaasti, mutta maila ei lentänyt. Heidän tapauksensa hoidan erikseen seuraavalla kerralla, kun he ovat tulossa Starin kisoihin. Mutta muuten ei ollut mitään käytösongelmia. Mukava porukka pelasi iloisesti mukavia otteluita. Yleensäkin mailan heittelijöitä on koko Suomessa vain kaksi tai kolme. Ei ole laaja ongelma, mutta tottahan heittelyyn pitää puuttua.
Sen sijaan kukaan muu ei ole aidosti kiinnostunut niistä kahdesta muusta asiasta, joihin aina puututaan Starin kisoissa. Siis väärät syötöt ja epäasiallinen pukeutuminen. Kun joku syöttää väärin niin, että huomaan sen, huomautan asiasta. Jos puhe ei tehoa, menen itse tuomariksi otteluun. Starin kisoissa on pakko pelata shortseissa, jos syytä muuhun ei ole. Verryttelyhousuissa ei saa pelata eikä pitkissä housuissa, vaikka nilkkaa vähän näkyisikin. Valkoisessa paidassa ei saa pelata eikä lätsä päässä. Todellakaan edes henkilökohtaisissa SM-kilpailuissa ei puututa näihin asioihin. Starin kisat on ainoa koulutuspaikka ja turvasatama tässä suhteessa. Ehdottaisin, että raporttiin lisättäisiin kohta näitä asioita varten.
Olisin ottanut kantaa myös keskusteluun SPTL:n sivuista. Sanottiin, että SPTL:n sivuilla kaikilla on oikeus kommentoida ja kirjoittaa ”mitä hyvänsä” sen sijaan, että kaikki menisi liiton työntekijän kautta ”kuten esimerkiksi muissa mailapeliliitoissa”. Kuulemma mietinnän arvoinen asia. Todellisuudessahan tilanne on se, että meillä tilanne on erittäin hyvä siinä missä muiden sivut ovat rutikuivia. Muissa liitoissa laji-ihmisillä ei ole ainoatakaan syytä käydä oman liiton sivuilla vaikka päivittäin. Meillä se on palkitsevaa. Siellä on aina jotain uutta. Tottahan sinne voitaisiin lisätä jättikokoinen painonappi ”KLIKKAA MINUA, JOS HALUAT ALOITTAA PÖYTÄTENNIKSEN PELAAMISEN”, ja sitä klikanneille annettaisiin lisätietoa asiasta. Mutta onko kenelläkään oikeaa tietoa siitä, että menetämme uusia pelaajia, koska SPTL:n sivuilla on juttuja, jotka kiinnostavat vain jo lajia harrastavia? Meidän pitäisi olla ylpeitä hienoista sivuistamme ja todeta, että kaikkien muiden liittojen tapaiset sivut olisivat huonot meille. Puhun vain meistä! Tilanne toki muuttuisi, jos lisenssipelaajien määrä nousisi 5000:een ja laji muuttuisi ammattimaisemmaksi ja rahaa pyörisi. Mutta nyt tilanne on hyvä. Puhtaana ostopalveluna uusien näyttävämpien sivujen teko maksaisi ainakin 20000 euroa ihan minimissään (200 tuntia ja 100 euroa/tunti). Siis ostettuna joltain firmalta. Onko se paras tapa käyttää vähiä rahojamme juuri nyt?
Vaikka asiasta ei tässä tilaisuudessa puhuttukaan, voimme sanoa ylpeästi myös, että meillä on kaikkein paras kilpailusysteemi ja rating. Yhdelläkään muulla lajilla ei ole siinä meille mitään annettavaa. Ei siis sanota, että ” meidän systeemissä on jotain hyvääkin” vaan ”meidän systeemi on meille paras mahdollinen”.
Pahus kun tuota ei pysty muokkaamaan. Unohtui alusta maininta, että ensimmäinen kyselytunti oli onnistunut tapaus. Oli kiva kuunnella taltiointi. Itselläni ei sen kummempia kysymyksiä olisi varmaan ollut.
Mä olen tosiaankin odottavalla kannalla sen suhteen, että mitä uusilta nettisivuilta haluttaisiin. Toiveita voi lähettää suoraankin: jyrki.nummenmaa@gmail.com – ei tietenkään ole mitään takuuta siitä, että mitä saadaan tehtyä ja koska, mutta mielelläni kuulisin, että mikä se tarve oikeastaan on.
Mitä ylituomarin raportteihin tulee, tai mitä yleensä Starin kisoihin tulee, niin on hyvä että syöttöjen perään katsotaan (olen joskus huomauttanut itsekin) ja samoin peliasujen. Minusta Starin kisojen tuomaroinnissa mielenkiintoinen piirre on ollut se, että nyttemmin ”let” tulee vasta, jos laariin tullut muu pallo selvästi häiritsee peliä (tms.). Onko tästä millaiset kokemukset? Sen kerran kun itse olen ollut Starin kisoissa, niin oma kokemus oli hyvä.
Eiköhän näistä voi raportoida, vaikka kukaan ei varsinaisesti erillistä kohtaa ole niille lomakkeelle perustanut.
Pelaajat ovat todella mieltyneet ja tottuneet siihen ”ei uutta palloa, jos pallo jomman kumman takana” -sääntöön. Tulee valitusta, jos joku yrittää ottaa uuden pallon, kun toisen pöydän pallo oli jossain takavasemmalla. Suosittelen kaikkiin kisoihin! Siinä oppii myös sen, ettei juokse toisten taakse hakemaan palloa, vaikka näillä on pallo käynnissä.
No varmaan kaikki muut huolet voi kirjoittaa siihen ”Mahdolliset kilpailussa ilmenneet muut ongelmat” -kohtaan. Sitä taisin itsekin hyödyntää. Tai ainakin ajattelin sitä.
Kyselytunti 1.10. oli mukava kuunnella podcastina.
Sitä ihmettelen, että mitä viisauksia haluttiin hakea haastattelemalla strategiatyössä lajin ulkopuolisia urheiluvaikuttajia. En kritisoi ollenkaan kyseisiä ihmisiä. Heidän sijallaan olisi voinut olla kuka hyvänsä. Vain silloin heistä olisi ollut konkreettista hyötyä, jos he olisivat osanneet kertoa, mistä liitto voisi saada rahaa, uusia harrastajia tai uusia valmentajia. Jokainen voi sitten kysyä omilta sukulaisiltaan tai työtovereiltaan, mitä he ajattelevat pöytätenniksestä lajin ulkopuolisina. On vaan turkasen vaikeaa kenenkään kertoa meille jotain uutta ja nerokasta. Mitä konkreettista asiaa oikein haettiin?
Tavoitteet:
– Suhdetyö: pidetään pöytätennis esillä esim. Olympiakomitean ja OKM:n suuntaan. Tämä auttaa mm. rahoituksessa.
– Näkemysten saaminen yleisistä liikunta-alan trendeistä: mitä meidän kannattaa huomioida, jotta saadaan uusia harrastajia ja valmentajia.
– Lajin ulkopuoliset näkemykset: hyvä katsoa välillä pingisporukan ulkopuolelle. Näiltä henkilöiltä saatiin enemmän irti kuin ainakaan omilta sukulaisiltani olisi saatu.
Boksin ulkopuoliset näkemykset ovat asiaan kuin asiaan aina tervetulleita. Joskus niistä löytyy jotain otettavaksi tai hyödynnettäväksi soveltaen. Jos ei, niin kiitetään näkemyksestä ja jätetään omaan arvoonsa. Hyötyä näkemyksistä voi olla, haittaa ei.
Jos jollain olisi Arton mainitsemiin tärkeisiin kysymyksiin – raha, harrastajat ja valmentajat – suora viisastenkivi, niin olisihan se mahtavaa. Mutta niitä ideoita vastauksiksi kun ei itsestäänkään välttämättä putkahda, niin kyllä asiaa kannattaa matalalla kynnyksellä esillä pitää ihan kenen kanssa tahansa. Erityisesti muiden urheiluvaikuttajien kanssa, jotka painiskelevat samojen asioiden toimintakentällä. Se on pitkällä aikavälillä vaarallinen tie jos liitossa ajateltaisiin, että tulisimme itse aina miettineeksi kaikkea eikä kellään muulla voi olla ideoita meille.
Etukäteenhän emme voi tietää, keistä voi olla meille hyötyä. Siksi asioita on syytä pohtia monien tahojen ja ihmisten kanssa.
”haittaa ei”
Silloin on haittaa, jos asiaan palaa liiton rahaa tai luottamusihmisten hyvin rajallista talkootyöaikaa. Tässä tapauksessa ehkä ei enempää kuin muutama kampaviineri ja kahvit ja ehkä Henrin palkka. Mutta missään ei kannata perustella jotain resursseja vaativaa toimintaa sillä, että ”eihän siitä haittaakaan ole”. Eihän siitä haittaakaan ole flunssan hoidossa, että sanoo kerran tunnissa ”uupa-duupa-duu”. No, ei pala resurssejakaan, mutta ei flunssakaan parane.
”Etukäteenhän emme voi tietää, keistä voi olla meille hyötyä. ”
No sitten riittää haastateltavia!
Strategiatyössä kannattaisi keskittyä esimerkiksi näihin asioihin:
1. Miten saada seuroja uusille ja ehkä hyvinkin pienille paikkakunnille.
2. Miten saada perheet mukaan pelaamaan.
3. Miten levittää sitä ilosanomaa, että treenaamalla pelaaminen muuttuu hauskemmaksi ja ura jatkuu senkin vuoksi.
4. Miten saada hallitukseen henkilöitä, jotka viihtyvät myös kilpailuissa ja pingishalleilla. Jos siis rahamiehiä ei saada.
5. Miten liitto voisi tukea taloudellisesti ja organisatorisesti (tiedottaminen kv kilpailuista ja leireistä jne) niitä muutamia erityisesti nuoria pelaajia, jotka tähtäävät kansainväliselle tasolle.
6. Miten voitaisiin rekrytoida nuoria seuravalmentajiksi korvausta vastaan.
7. Miten organisoitaisiin valmennus niin, että valmennustapahtumassa olisi joskus vain niitä, jotka oikeasti valmentavat tai aikovat aloittaa valmentamisen.
8. Miten löydettäisiin muutaman pöydän pysyviä pelitiloja kautta Suomen. Kahdellakin pöydällä pääsee pitkälle.
9. Miten organisoitaisiin juniorien ilmoittautuminen kilpailuihin ja ehkä heidän kyyditykset tilanteessa, missä seuroissa ei ole entiseen tapaan asiasta vastaavia puuhamiehiä.
10. Miten voitaisiin edistää tyttöpingistä niin, että tytöt treenaisivat tyttöjen kanssa ja olisivat naisvalmentajan ohjauksessa.
11. Miten saada uudet pelaajat – niin juniorit kuin seniorit – äkkiä kilpailuihin.
12. Onko enää edellytyksiä Helsingissä järjestettyyn isoon koulupingiksen SM-kilpailuihin? Olisikoo siitä meille hyötyä?
Ihan vain tajunnanvirtana ja nopeasti kirjoitettuna.
”Ihan vain tajunnanvirtana ja nopeasti kirjoitettuna.”
Olet toki Arto listasi kanssa oikeassa ja tuo 12 kohdan lista on hyvin kattava ja olennainen. Kaikki kohdat (pl. 1, 5, 12) ovat myös paikallistason asioita. Ratkaisuja voitaisiin hakea myös seuratasolla ja jakaa hyviä käytäntöjä. Mutta tiedän: helpommin sanottu kuin tehty!
Itsekin olen paikallistasolla miettinyt ihan samoja asioita, joista ratkaisu on löydetty (tai ehkä saatu sattumalta) vain kohtaan 8, osittain kohtaan 2. Muissa olen neuvoton, olin sitten boksin sisällä reunalla, tai useimmiten ihan ulkona kuvioista.
Yksi näkökulma lajin aseman ja olosuhteiden kehittämiseksi;
1. Media näkyvyys (televisio, sanomalehdet, teksti-tv), jotta rahoittajat ja ihmiset kiinnostuisivat lajista, tarvitaan jatkuvaa näkyvyyttä. Näkyvyyden kautta tulee rahaa, joka taas auttaa olosuhteiden järjestämisessä.
2. Pöytätenniksen pitäisi kilpailla jalkapallon ja jääkiekon kanssa lahjakkaista junioreista (toki myös muiden lajien kanssa), olen kuullut liian usein nyt vuoden aikana, että ei ole muuta lahjakkuutta kuin harjoittelu, tämä ei pidä paikkaansa, harjoittelulla pääsee tiettyyn pisteeseen, siinä vaiheessa lahjakkaat jatkavat kehittymistä, kun lahjattomat jäävät harjoittelusta huolimatta polkemaan paikoilleen. Lahjakkaatkin toki tarvitsevat harjoittelua.
3. Kilpailuja on liian vähän, esim. viikkokilpailuja, tarvitaan henkilökohtaiset sarjaottelut, hallisarja, puulaaki ei lisenssipelaajille. Nyt on vain joukkueiden sarjakilpailut, muut ovat viikonloppukisoja. Tarvitaan myös enemmän kansainvälisiä kilpailuja Suomeen.
4. Nuorisotiloissa on usein pöytätennispöytä, en tiedä voitaisiinko kaupungin nuorisotiloista ohjata pelaajia johonkin kurssille ja olisi ainakin joku tolkullinen väylä kilpapelaajaksi. Samoin Pirkolan uimahallissa, Liikuntamyllyssä, Kisahallissa käy pelaajia, jotka olisivat kiinnostuneita seuratoiminnasta ja kilpailuista. Näihin markkinointia ja uusia kursseja, niin pelaajia saataisiin enemmän.
5. Menestys, kokemus on osoittanut että jos jossain lajissa tulee arvokisamitalli, niin harrastajien määrä kasvaa, tarvitaan Euroopan top 10 tasolle yksi pelaaja ja näkyy positiivisena kehityksenä harrastajamäärissä… Sitä odottaessa.