Olen sitä mieltä, että SPTL:n toisena keskeisenä tehtävänä kotimaisen lajiharrastuksen lisäämisen ohella on toimia lajimme huippu-urheiluliittona. Huippu-urheilulla en tarkoita tässä sitä, että pitää olla maailman kahdeksan parhaan joukossa vaan sitä, että pystyy voittamaan omaa ryhmäänsä vastaavia muiden maiden TOP-2 pelaajia. Eli pystyy pelaamaan erittäin vaativalla kansainvälisellä tasolla. Se taso on mahdotonta saavuttaa perinteisellä seuravalmennuksella. Siis kolme kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan ja tyypillisesti ilman osaavaa ja asialle omistautunutta valmentajaa. Mahdotonta! On siis aivan eri asia tavoitella edellä mainittua ”voittaa muiden maiden TOP-2-pelaajia” kuin tavoitella esimerkiksi juniori-SM:n mitaleita tai pelata Suomen mestaruussarjaa. Ne ovat kaksi aivan eri maailmaa.

Tätä kirjoittaessani meillä on tasan kahdeksan sellaista pelaajaa. Heidät on lueteltu seuraavassa ryhmiteltynä iän perusteella. Ei ole rankingjärjestys.

1. Benedek Olah ja Marina Donner
2. Alex Naumi
3. Aleksi Räsänen ja Maria Girlea
4. Lassi Lehtola
5. Jimi Koivumäki
6. Kamilla Kadar

Tämä on erittäin hyvä ryhmä. Vastaavaa ei ole ehkä koskaan ollut samaan aikaan.

Ne SPTL:n luottamusihmiset, jotka eivät tunne ryhmän nuorimpia jäseniä, tässä he ovat teille! Siis 13-vuotias Jimi Koivumäki ja 9-vuotias Kamilla Kadar kuvattuna Strasbourgissa Euro Mini Champsin aikaan tätä juttua varten (tilasin kuvan kertomatta, mihin se tulee – kiitos Maaret!):

Jimi ja Kamilla on muuten kovatasoinen ja osaavassa valmennuksessa kovaa harjoitteleva kaksikko! Kummankin tavoitteiden on oltava jatkossa kansainvälisissä peleissä, koska Suomessa ei ole kilpailua omassa kategoriassa.

Muita saman tason pelaajia ei tällä hetkellä ole niiden joukossa, joilla on Suomen kansalaisuus. Esimerkiksi Iaroslav Bril voisi tietysti kuulua aikanaan tähän joukkoon, jos päättää edustaa Suomea. En tiedä, mikä on tilanne tämän suhteen. Hoang Nhat Nguyen Long myös ilman muuta, jos perhe jää Suomeen. Mutta juuri nyt he eivät kuulu tähän keskusteluun. Kaikkien muiden pelaajien pitää tehdä vielä työtä kuuluakseen listalle. Ehdokasjäseniä en tässä luettele, vaikka tottahan minulla on muutama nimi mielessä.

Jotta SPTL voisi toimia lajin huippu-urheiluliittona, asettaisin vaatimuksen, että jokainen hallituksen jäsen ja varajäsen osaa nimetä nuo kahdeksan pelaajaa ja tietää, keitä he ovat ja miten pelaavat.  Pitää tunnistaa valokuvasta. Toivomuksena olisi jopa se, että olisi nähnyt heidän pelaavan omien silmien edessä. Se ei ikävä kyllä riitä mihinkään vuonna 2024, että osaa nimetä 70-80-lukujen parhaat pelaajat. Se on ns. ”valistunut parturi” -tasoa.

Miten SPTL:n sitten voisi toimia tukeakseen tämän kahdeksikon nuoria pelaajia? Liiton taloudellinen tilanne on mikä on, mutta kyllähän sitä toivoisi, että liitto käyttäisi muun valmennustoiminnan ohella rahoja tämän ryhmän kansainvälisen toiminnan taloudelliseen tukemiseen. Voimavarat ovat pienet mutta kuitenkin priorisoimalla voitaisiin ehkä auttaa kansainvälisten leirien ja kilpailujen kustannuksissa. On vaan todella kallista osallistua Suomesta käsin Keski-Euroopassa järjestettäviin kilpailuihin ja leireille. Pienikin apu on suureksi hyödyksi.

Nuorimpien osalta kaivattaisiin liitolta aktiivista otetta myös tiedottamisessa leireistä ja kilpailuista. Tuoreena esimerkkinä Euro Mini Champs, jossa liitto ei toiminut aktiivisena osapuolena eli ei valinnut ja kutsunut pelaajia vaan toimi vain pelaajien ilmoittajana. Liiton pitäisi aktiivisesti ”työntää” pelaajia leireille ja kilpailuihin. Ei ainakaan saisi estää menemästä. Kuten toisaalla aiemmin kerroin, on tosin turkasen vaikeaa löytää ihmisiä sellaiseen ”Kansainväliselle tasolle tähtäävien juniorien tuki” -valiokuntaan, jonka vastuulla olisi tämäkin asia.  Samaan aikaan liiton palkallisten ihmisten voimavarat ovat rajalliset.

Ei minulla tässä sen kummempaa. Haluan vain tuoda asian pöytätennisihmisten keskusteluihin ja tietoisuuteen. Tuon kahdeksikon eri jäsenten tarpeet ovat hurjasti erilaiset tietysti, mutta on se vaan aika kova ryhmä. Hieno dream team kahdeksikko! Toivottavasti saadaan siihen lisää jäseniä jatkossa. Kahdeksikko määrittelee sen tason, mille pitää pyrkiä, että voittaisi kansainvälisiä pelejä.

Tässä lopuksi tällainen video niille, jotka eivät ole Facebookissa. Suomen kaikkien aikojen parhaan 9-vuotiaan eli Kamillan parhaat hetket Italian 11-vuotiaiden tyttöjen mestaria vastaan. Ottelu päättyi katkeraan tappioon, mutta tällaista on se ”TOP-2” -peli,  josta puhuin. Kamilla voi olla jopa Euroopan paras 2015-tyttö juuri nyt. Joka tapauksessa ainakin ihan kärjessä. Samaan aikaan Jimi voitti Italian 13-vuotiaiden poikien hopeamitalistin 3-1.