Mailapelien valmentajakoulutus Pajulahdessa

Mikä tunnelma koulutuksesta jäi asteekolla 1-5? Vastaan, että 5. Mikä oli oma tsemppi ja suoritus  koulutuksen aikana? Sanoisin, että 4. Miksi annat itsellesi 4? Hyvää asiaa oli niin runsaasti, että välillä pääsi keskittyminen karkaamaan, siitä yksi miinus itselle. Uskon, että moni muukin päätyi varmaan samoihin arvosanoihin omassa itsearvioinnissa.

Mailapeliliitot järjestivät ensimmäisen yhteisen VOK 2-tason koulutuksen 24.-26.2 Pajulahdessa. Päävastuun koulutuksesta kantoivat Kristiina Danskanen (sulkapallo) ja Harri Suutarinen (tennis). Kummankin panoksessa huokui osaaminen, ammattitaito ja innostuneisuus. Tässä vielä pöytätennisporukan kiitos hyvästä koulutuksesta.

Koulutuksesta kirjoittaan vielä kurssiraportti mutta seuraavassa joitain yksittäisiä  mietteitä:

-Liiketaitoharjoittelu:vain taitava liikuja voi olla taitava pelaaja

-”Peli vie” luo harjoitus joka houkuttelee oikeaan suuntaan. Luota pelaamisen viehätykseen.

-Valmentaja luo tilaisuuksia, jossa pelaaja voi itse oppia ja ymmärtään.

-Valmennustapahtumassa : ilo-innostus-tekeminen

-Ohjaa miksi kysymyksillä (pelaaja ei saa valmiita vastauksia)

-Tekniikkan ohjauksen perusteet taktiikasta. Valmentaja ja pelaaja yrittävät löytää vastausta miksi kysymysten avulla. Oikeaa tekniikkaa ei siis opetat niin, että se vaan on nyt näin koska osaava valmentaja sanoo. Näin syntyy ymmärrys tekniikasta.

-Valmentaja ihmettelee ja tuskailee kuinka tyhmästi pelaaja pelaa. Tällöin tulee kysyä, että kukakohan hänet on opettanut.

-Monipuolinen harjoittelu luo monipuolisen pelaajan.

-Tylsän ei kehittävän hölköttelyalkujumpan sijaan voimme tehdä motorisesti  kehittäviä sekä fyysisiä valmiuksia monipuolisesti parantavia ja samalla hauskoja harjoitteita, joissa myös alkulämmittely tulee hoidettua. Näihin saimme hienon työkalupankin.

Tässä muutama lyhyt miete heti kurssin jälkeisenä aamuna.