Kävin Terva-malja GP:ssä!

Matkakertomus on nyt valmis! 😄🥳

Kun covid-ajan rajoitukset sen viimein mahdollistivat, oli pakko matkustaa Ouluun katsomaan OPT-86:n uutta harjoitushallia ja osallistua samalla kilpailuihin eli kaksipäiväisiin Terva-malja GP-kisoihin 4-5.2.2023. Tätä ennen tähän ei ollut valmiuksia siksikään, että kisojen piti olla kaksipäiväiset, jotta sai enemmän vastinetta matkustuksen rasituksille.

Oulussa en ole koskaan käynyt niin, että minulla olisi ollut aikaa kävellä kaupungilla muuta kuin jonkin pöytätennisjoukkueen mukana. Perheen kanssa siellä varmaan vierailtiin syntymäni jälkeen asuessamme Muhoksen Montalla, kun Montan voimalaitosta rakennettiin. Isäni kun oli sähköinsinööri. Sitä ennen perhe oli asunut ylempänä virtaa Pällissä, kun Pällin voimalaitosta rakennettiin.

Perheemme asui monessa paikassa ennen ja jälkeen tuon.  Mutta enpä muista vierailuani Oulun sairaalassa, jossa synnyin ja olin synnytyslaitoksen historian painavin vauva siihen mennessä muistaakseni 🥳. Enkä muista sitäkään, kun varmaan kävimme Oulussa Muhoksella asuessamme.

Pian muutimme pohjoisemmaksi Kemijoen varteen voimalaitostyömaille. Sen jälkeen kouluvuodet menivät Rovaniemellä. Koko sinä aikana kävin kerran Oulussa, kun PT-60 matkasi kolmella henkilöautolla TPK:n kilpailuihin. Taisi olla Erkki Rännäli kuskina. Sen jälkeen kävin ensimmäisen kerran Oulussa OPT-86:n järjestämissä BC-SM-kilpailuissa lokakuussa 1989. En muista, missä hotellissa Starin joukkue majoittui. Taksilla mentiin Rajakylään. Nämä BC-SM-kilpailut jäivät historiaan erään tunnetun turkulaisen pelaajan ”omaperäisen tyylin” vuoksi 😁 . Vielä pääsiäisen aikaan 1991 kävin OPT-86:n, KemPy:n ja YNM:n järjestämissä kolmipäiväisissä Superkisoissa. Hienot kilpailut! Autollani tehtiin reissu ja mukana olivat kyydissä Linus Eriksson, Mika Räsänen ja Timo Terho. Sitten siirryttiinkin jo 22 vuotta eteenpäin, ennen kuin tulin Starin virolaistyttöjen kanssa vuoden 2013 Polarline GP:hen. Sen jälkeen vastaavia vierailuja tuli vielä lisää sekä kilpailujen että sarjaturnauksen muodossa. Viimeisin vierailu oli pikkubussilla tehty matka Oulun Silmälaser Openiin huhtikuussa 2017. Tässä muistoksi silloisen joukkueen esittelyvideo:

Mutta nyt oli aika tehdä ihan oma matka!

Perjantai 

Matkan tein mukavasti junalla ja Oulussa olin perjantaina jo 15.45, jotta ehtisin illalla vielä kävellä kaupungilla. Ensin majoittauduin ihan ydinkeskustassa,  Oulun legendaarisen Kauppakeskus Valkean lähettyvillä  olevaan uuteen GreenStar- hotelliin. Remontin tuoksu vielä oli aistittavissa kuin uuden auton haju. Huoneessa oli todella runsaasti pistorasioita, mikä on nykyään todella tärkeää.  Eteisen yhteydessä oli nyös pieni täydellisesti varustettu keittiö. Mikrolla pystyin lämmittämään aamiaispuuron.

Pienen levon jälkeen ehdin vielä kävellä pimenevässä illassa Oulun keskustassa. Tässä pari kuvaa siitä. Somessa jo ovat olleet.

Kauppakeskus Valkea:

Onkos tämä Kirkkokatu?

Lauantai

Mukavasti löytyi aamulla bussin 4 pysäkki. Sillä bussilla pääsin ihan OPT-86:n hallin viereen Ratamotie 22:een:

Heti bussista poistuttuani näinkin OPT-86:n hallin koko komeudessaan:

Lauantain pelitapahtumat

Minut otettiin ystävällisesti vastaan hallilla, missä oli jo hyvä hälinä päällä. Ulkokengät eteiseen ja sitten eikun tutustumaan halliin. Mutta se tutustuminen jäi tässä vaiheessa vajaaksi, koska ilmeni, että minulla oli ollut melkoinen oikosulku. Luulin, että ensimmäinen luokkani alkaa vasta joskus klo 13 eikä heti aamulla klo 9.30. Jostain ihmeen syystä päähäni oli jäänyt tuo klo 13, enkä sitä tarkistanut illalla. Koko matka nyt oli muutenkin melkoista improvisointia. Mutta onneksi olin nimenomaan päättänyt nähdä kilpailut alusta alkaen, joten olin valmis peleihin heti. Minulla alkoi siis M-1200. Pelaamaan olin tietysti valmis ilman mitään lämmittelyä perinteiseen tyyliini. Kunhan edes muutaman kerran pääsi lämäämään palloa ennen ottelun alkua.

M-1200:n poolissani oli kolme pelaajaa. Kaksi muuta olivat Eetu Mäkelä ja Milton Grannas. Ainakin olin poolin vuosirenkaikkain ellen muuta. Uudet vastustajat joka tapauksessa, kun Jukka Filenin ja erityisesti Mats Hollmeruksen taituuruus on jo koettu muutaman kerran etelän kilpailuissa. Ensimmäinen vastukseni oli Milton Grannas KoKu:sta. Nimeltä hänet muistin ja vaarallisena vastustajana pidin aiempien kilpailutulosten perusteella. Nyt kun tarkistin, muistelin varmaan PeTo Openia 5.11., missä Milton otti sijan 5 Rating (MK) -luokassa. Nyt hän on sijalla 37 MJ-15-listalla. Kaksi ensimmäistä erää menivät ruumiinlämmön nostamisessa -22 asteesta (pakkanen ulkona) normaaliin 36,7 asteeseen ja pelipaikan olosuhteiden tunnistelemiseen: 4-11, 5-11. Sitten aloin lämmetä oikein kunnolla ja jopa johdin kolmatta 9-8. Mutta ei: 10-12. Näin ensimmäinen otteluni Oulussa ikiaikoihin päättyi 0-3-tappioon. Milton pelasi mukavaa hyökkäyspeliä ja hänellä oli hyvät syötöt. Mutta erityisesti hänen vetelä Aleksi Ikola -tyylinen kämmennostolyönti oli inhottava ottaa vastaan. 😱

Milton on juuri nostanut ilkeän ja löysän Aleksi Ikola -kämmennoston ja palautukseni suuntautuu ns. taivaan tuuliin.

Toisessa ottelussani kohtasin OPT-86:n Eetu Mäkelän. Eetu on vasta 10-vuotias (2012), mutta kuulemma viihtyy salilla ja treenaa paljon. Hän  on MJ-13:n rankinglistalla sijalla 7 ja omassa ikäluokassaan peräti Suomen ykkönen! Voitto mielessä lähdin silti tietysti pelaamaan, mutta voittoa ei tullut. Sain kuitenkin pisteen enemmän (20) kuin Miltonilta (19): 7-11, 7-11, 6-11. Ensimmäistä ja toista erää jopa johdin 1-0 ja kolmatta peräti 3-0 ja vielä 5-3! Mutta Eetu oli varma hyökkäyspelaaja molemmilta puolilta ja sai ikävän kierteen myös rystyllä. Kaksi tappiota, ei jatkoon! Näin oli Terva-malja GP korkattu ja jääty tervamaljan alle. Video molemmista otteluista tulee myöhemmin YouTube-kanavalleni.

Eetu voitti sitten koko luokan, mutta Milton hävisi kvartassa Konsta Niemelälle 1-3. Eetu voitti Konstan 3-0 finaalissa.

Tässä vaiheessa uskoin vielä kovasti nousevani 3-2-voittoon Eetua vastaan:

”Hyvä Arto” -kannustusta tuli myös hallin alkuasukkailta! 😄

Myös Terva-malja GP:n videoni tulevat YouTube-kanavalleni:

https://www.youtube.com/@ArtoLuukkainen

Muutama video siellä jo on.

Meinasi unohtua, että M-1200-luokassa pelattiin myös yllätysconsolation poolikolmosten kesken. Se oli hauskaa! Lisäkseni consolationissa pelasivat Juha Kääriäinen (IPT-94) ja Gyula Turi (KoKu). Näistä otteluista minulla ei olekaan videota, koska kamera oli M-2200-luokan käytössä. Ensin voitin Turin 3-2 ja sitten Kääriäisen 3-1. Näin saavutin komeasti M-1200-consolationin voiton! 🥳

Samaan aikaan oman luokkani kanssa pelattiin myös M-1800- ja M-2200-luokkia. Ensimmäistä en juurikaan voinut seurata, mutta neljän pelaajan M-2200-poolin ikuistin ensimmäistä ottelua lukuun ottamatta videolle kiitos Aleksi Ikolan hyvän vihjeen. Otteluvideot myös julkaisen pikkuhiljaa ottelu kerrallaan. Kuitenkin alla oleva Jimi Koivumäen ja Luka Oinaksen välinen kohtaaminen oli todella hyvää pöytätennistä. Sellaista, joka vie kumpaakin eteenpäin toisiaan haastaen. Ikäluokan kärkiotteluissa on aina oma psykologiansa. Tämä oli poikien kolmas kohtaaminen sinä aikana, kun Jimi nousi nykyiselle tasolleen. Lukan peliurahan on pitempi. Viikonlopun aikana pojat kohtasivat peräti kolme kertaa. Pelit menivät Jimille 2-1. On hyvä, että he pääsevät nyt pelaamaan useammin toisiaan vastaan, jotta turha mystiikka katoaisi heidän peleistään ja niistä tulisi vain pelejä muiden joukossa. Pelejä, joissa voi keskittyä kehittämään omaa peliään ilman, että olisi painetta miettiä liikaa erityistaktiikkaa, jolla vastustaja kaatuu ”tässä super special -ottelussa”. Totta  kai jokaisessa pelissä on syytä oppia taktiikkaakin, mutta se on eri asia. Maantieteellinen etäisyys tietysti vähentää Jimin ja Lukan kohtaamisia. Toivottavasti ne auttavat kuitenkin osaltaan vetämään molempia sille kansainväliselle tasolle, jota Euro Mini Champsissa ja Junioreiden EM-kilpailuissa menestyminen esimerkiksi vaatii. Ja se vaatii muun muassa rautaista hyökkäyspeliä molemmilta puolilta yhdistettynä suureen varmuuteen ja liikkumiseen.

Luokan ainoa ratiningin vastainen tulos oli Aleksi Ikolan voitto Jimi Koivumäestä.

Kello 13.30 alkoi Miesten GP -luokka ja Ratingluokka. Olin valinnut itselleni helpomman Ratingluokan. Siinä pelasin alemmassa ryhmässä Ratingluokka 2:n  voitosta 11 muun pelaajan kanssa.

Ensimmäisessä ottelussani kohtasin KoKu:n Sanni Turin. Erän menetin mutta upeasti nousin 3-1-voittoon! Alla olevassa kuvassa Sanni on menossa kolmannen erän voittoa kohti.

Toinen otteluni olikin sitten hermoja riipivä. Vastassa oli KoKu:n Emily Turi. 2-1-johtoni jälkeen ottelu meni viidenteen erään, jossa Emily tasoitti tilanteeksi 8-8 kauniilla verkkosorrylla. Edes pallon puhaltaminen ei auttanut (kts. kuva)!  Emily johti  vielä 9-8, mutta onnistuin riipimään 11-9-voiton. Emily pelasi hyvin!

Näin poolin ykkössija ratkesi ottelussani OPT-86:n Vitali Trofimovia vastaan. Se lähti huonoille teille sen jälkeen, kun en onnistunut voittamaan ensimmäistä erää 10-9-johdossa. Niinpä hävisin 0-3 ja menin poolikakkosena jatkoon. Trofimov sai poolivoitollaan vapaakierroksen jatkokaaviossa ja pääsi sillä palkinnoille. Hän hävisi semifinaalissa KoKu:n Joel Hahnille 2-3.

Kuvassa saan kämmenen pöytään Trofimovia vastaan:

Kvartassa sain vastaani PT Jyväskylän Nuutti Laitisen, joka on MJ-15:n rankinglistalla sijalla 29. Hänellä oli fataali kämmen, jota kuvailin mielipuoliseksi kämmeneksi, koska se tuotti minulle suunnattomasti tuskaa ottelussa. En sitä osannut eliminoida, vaikka Kamilla oli neuvonut laittamaan lyhyttä syöttöä, koska Nuutti on niin kova hyökkäämään. Rystypuoli ei ole hänellä vielä yhtä vaarallinen, joten sinne olisi pitänyt painostaa enemmän. PT Jyväskylälle esitän sellaisen valituksen, että Nuutille on menty opettamaan sellainen kämmensyöttö, johon menin muutaman kerran pahasti 😩. Kts. kuva. No niin, erän sain mutta 1-3 hävisin. Pokaali jäi haaveeksi! 😢 Nuutti hävisi sitten semifinaalissa Eetu Mäkelälle.

Kello 17.30:n ryhmässä oli minulle vielä päivän pääluokka eli M-1100. Se oli muutettu pooliluokaksi ja Turin perhe oli tullut mukaan. Niin saatiin poolit 3+4.

Poolipelini lähtivät käyntiin massiivisella petttymyksellä, kun hävisin Emily Turille 1-3! Siitä on jo video YouTubessa:

Tämä tappio merkitsi sitä, että minun on pakko voittaa Gyula Turi toisessa ottelussani. Vaikeuksien jälkeen tämä onnistuikin viidennessä 11-8 ja pääsin poolikakkosena jatkoon. Tätä ei estänyt edes tuomari-Emilyn isä Gyulalle antama kannustus. 😄 Videolla voittoni Gyulasta:

Semifinaalissa tuli vastaan OPT-86:n Aapo Åvist, joka on MJ-13:n rankinglistalla sijalla 16. Ottelu osoittautui hyvin hankalaksi, enkä päässyt peliin sisään oikein millään. Aapo pelasi oikein hyvin ja oli hyvä hyökkäämään suoraan syötöstäkin. Toisessa erässä oli hetkeni, kun johdin 10-8 mutta ei kun ei. Hävisin 0-3 ja näin tuliaisiksi Oulusta sain pronssisen mitalin. Aapo hävisi finaalissa Milton Grannasille äärimmäisen niukasti 2-3 johdettuaan jo erin 2-0.

Tässä video semifinaalistani Aapo Åvistia vastaan:

Palkintojenjaossa oli niin mukava olla! 😍

Miesten GP:n kohtalo

Poisjääntien jälkeen miesten GP-luokassa oli vain seitsemän pelaajaa ja heistä vain neljä yli 2000-pelaajaa. Tilanne on vaan se, että meillä on kilpailevia kärkipelaajia vähän. Kosken Maljan GP-luokassa oli sentään 16 yli 2000-pelaajaa ja heistä useimmat nykyisellä rankingilla TOP-50-pelaajia. Kovin montaa TOP-50-pelaajaa ei sitten sen lisäksi kisoissa käykään. Yhteensä ehkä 21 mutta heistäkin monet vain omissa kilpailuissa ja joka tapauksessa harvakseltaan. Terva-maljan suosioon vaikutti ilman muuta myös äskeinen mestaruussarjakierros Oulussa ja samaan aikaan pelattu Viron liigaturnaus. Viron liigassa ilmeisesti maksetaan matkakulut ja pieni korvaus sen päälle (vai?). Silloin valinta on monelle selvä. Nythän OPT-86 on kuulemma luopumassa GP-kisa-arvosta ja se on varmaan kannattavaa. Jos meidän TOP-50 joskus nuorentuu merkittävästi, asiaa kannattaa pohtia uudelleen.

Paluu hotellille

Gyula Turi ajoi minut ystävällisesti hotellille pelipäivän jälkeen. Se oli sentään aikamoinen mutka, koska heidän perhe asui hallin majoitustiloissa. Lämmin kiitos vielä kerran!

Valitettavasti oli jo aika myöhä, joten kaipaamani kaupunkikävely jäi hyvin lyhyeksi. Reitti on merkitty vaaleansinisellä. No, siinä on mukana myös aamu, jolloin sekoilin bussipysäkin etsimisessä. Ilta-aterian suoritin Hesburgerissa jo siksikin, että aikaa oli vähän käytettävissä.

Totta kai Toripoliisi piti päästä näkemään! 😊

Sunnuntain pelitapahtumat

Tällä kertaa pääsin hallille bussilla, josta piti kävellä 1,5 km hallille. Mutta se oli mukava aamukävely ja navigaattorilla löytää perille.

Itselläni oli ohjelmassa vain M-1300. Se oli aika haastava luokka, mutta onneksi pääsin neljän pelaajan pooliin.

Ensimmäinen vastukseni oli OPT-86:n Pekka Mikkola, joka oli paha vastus. Palautti hyvin eikä hänestä löytynyt heikkoja kohtia. 0-3-tappiohan siitä tuli. Mikkola otti lopulta kolmannen palkinnon luokassa.

Otteluni Pekka Mikkolaa vastaan käynnissä:

Seuraavaksi kohtasin KoKu:n Joel Hahnin. Kaikki meni lupaavasti siihen asti, kun johdin ensimmäistä erää 10-8 ja oma hyökkäys menossa. Ei tullut sitä 11. pistettä siinä, ja lopulta hävisin 14-16. Saman tien koko ottelu kääntyi 0-3-tappioksi, ja siinä meni jatkopaikkahaaveet. Nyyhky.

Tässä vaiheessa kaikki vaikutti vielä auvoiselta Joel Hahn -ottelussani:

Viimeisessä pelissäni voitin OPT-86:n Jani Jaakon 3-0, mutta sillähän ei ollut enää merkitystä. Pokaali jäi saamatta!

Hidas rysty-yläkierresyöttö lähdössä ja ensimmäinen erä Jani Jaakoa vastaan päättyy siihen:

Sunnuntain miesten kaksinpelistä Kaleva-TV:n lähetys

Kilpailun erikoisuutena oli se, että sunnuntainen miesten kaksinpeli lähetettiin Kaleva-TV:hen oikein selostuksen kera.

Lähetyksen tallenne löytyy täältä ja sen pääsee maksamaan tilaamalla Kalevan digilehti yhdellä eurolla ja perumalla sitten tilaus katselun jälkeen: https://www.kaleva.fi/live . Minä tein tällaisen tilauksen juuri äsken 😁.

Ehdotuksia järjestäjille

Kaikki oli kisoissa oikein hyvin, mutta kolme pikku ehdotusta kuitenkin!

Ilmoittautumiset kannattaisi laittaa nähtäväksi SPTL:n sivulle aikajärjestyksessä eikä aakkosjärjestyksessä. Veikkaan, että kaikki haluavat nähdä uudet lisäykset ja se on tavattoman vaikeaa aakkostetun listan avulla. Mukavien uusien pelaajien ilmestyminen voisi jopa liipaista jonkun ilmoittautumaan! Olisi myös kiva nähdä pelaajien seurat, jotta näkisi vaivatta mistä päin on pelaajia tulossa. Pelkän nimen perusteella tämä jää useimpien kohdalla hämäräksi.

Kahvilassa voisi olla tarjolla sämpylöitäkin. Ehkä myös jotain pullaa mokkapalojen lisäksi vaikka wienerpitkojen muodossa ellei muuten. Asiakkaat voisivat ehkä itse tehdä sämpylät hakemalla tarvittaessa tarvikkeet jääkaapista.  Patonki olisi hyvä ratkaisu sämpylöiden pohjaksi, koska monet kaupan sämpylät ovat niin kuivia ja höttöisiä. Tiedän toki, että kaikki tämä kaatuu aina yhden ihmisen niskaan, mutta silti tämä tässä!

Voisiko saliin saada pitkiä puupenkkejä, jotka voisi helpommin sijoittaa käytävälle laarien ääreen? Ehkä joissakin otteluissa tukijoukot tai katsojat haluaisivat tulla ihan laarin äärelle.

Oman seuran pelaajien ja erityisesti juniorien keskuudessa pitää tehdä ankarampi rekrytointi, koska muilta paikkakunnilta tulevat kyllä huomaavat, jos järjestävän seuran pelaajat eivät ole mukana koko voimallaan. Oulun tyttöjä kaivattiin esimerkiksi kovasti! Se on selvä, että jokainen jäsen ei osallistu jokaiseen Oulun kilpailuun, mutta näihin kaksipäiväisiin isoihin kilpailuihin kannattaa siinä mielessä panostaa. Heidän nimensä pitäisi myös saada aikaisin ilmoittautuneiden pelaajien listaan, koska se rohkaisisi muitakin tulemaan.

Yleiskuvat salista

Muutama yleiskuva salista!

Salin vasen puoli:

Salin keskikäytävä kisojen aikana:

Salin oikea puoli:

Pitäisikö perustaa Team Pohjoinen?

Aloin jo haaveilla siitä, että SPTL (tai seurat itse) organisoisi Team Pohjoisen, jolle järjestettäisiin omaa leiritystä Oulussa ja Jyväskylässä hyvän valmentajan johdolla. Jotain muutakin toimintaa voisi olla. Ehkäpä joku yhteinen kilpailumatka?

Ranking-listalta löysin ainakin seuraavat ehdokkaat tiimiin (sorry jos joku unohtui):

Olisi kyllä huippu tiimi!

Paluumatka

Seppo Hiltunen ja rva Hiltunen ajoivat minut ystävällisesti Oulun rautatieasemalle. Matkan aikana meillä oli mukavat keskustelut. Kiitos oikein paljon! ❤️ Junani taisi lähteä klo 18:08 ja matka sujui rauhallisesti ilman yllätyksiä.

Loppusanat

Vielä kerran kiitokset OPT-86:n väelle ja erityisesti Teemu Oinakselle ja Seppo Hiltuselle todella mukavista kilpailuista, joissa viihdyin erinomaisen hyvin. Oli myös hauska tutustua moneen uuteen pöytätennisihmiseen. Tulen varmasti toistekin Oulun kaksipäiväisiin kisoihin. Muillekin suosittelen sitä, että edes joskus matkaisitte toiselle paikkakunnalle  kilpailuihin koko viikonlopuksi ja pelaisitte koko rahalla molempina päivinä. Kisoissa notkumisen ilon kokee vasta tällä tavalla. Muuten paluumatka on alituisesti mielessä.

 

Vastaa