Kansainvälinen Pöytätennisliitto ITTF järjesti historiansa ensimmäisen virtuaalisen yleiskokouksensa keskiviikkona. Euroopan Unionilla oli vastaava tapahtuma jokin aika sitten, joten kokouskäytännöt eivät olleet suomalaisille vieraita. Meikäläisiä Pitäjänmäen toimitalossa edustivat allekirjoittaneen lisäksi Sonja Grefberg ja Mika Räsänen, joka sai kunnian toimia myös kokouksen eurooppalaisena ääntenlaskijana

Pakollisten tervehdyksien (mm. ITTF.n saksalainen puheenjohtaja Thomas Weikert ja australialainen toimitusjohtaja Steve Dainton) käytiin kiinni varsinaisiin kokousasioihin. Weikert valitttiin kokouksen puheenjohtajaksi äänin 100-1, mutta parhaimmillaan kokouksessa äänesti 140 jäsenmaata. ITTF on maailman suurin urheilujärjestö 226 jäsnellään. Kuulemma 227. jäsenkin on juuri tuloillaan.

Ensimmäiseksi hyväksyttiin vuoden 2019 vastaavan kokouksen pöytäkirja. Sen jälkeen kiinalainen Yao Zhenxu kutsuttiin järjestön kunniajäseneksi. Eikä ihme, sillä pitkän ja monipuolisen pöytätennisuran tehnyt mies pelasi jo amerikkalaisia vastaan 1971, kun pingpong-diplomatian synnyinsanoja lausuttiin. Myös vuoden 2020 aikana poismenneitä muistettiin, Suomessa tunnetuin heistä lienee Agnes Simon, jonka nimikkomailalla moni 1960-luvulla lajiin pariin eksynyt aloitti uransa,

Kokouksen tärkeimmistä aiheista pidettiin erilliset videokonferenssit syyskuun aikana, joten erilaisten raporttien käsittelyyn ei turhaa aikaa kulunut. Hyväksytyiksi tulivat niin strateginen suunnitelma kuin eri komiteoiden, avainhenkilöiden ja maanosapresidenttien raportitkin.

Vuoden 2019 talousluvutkin kuitattiin. Noin 23,5 miljoonan dollarin liikevaihdolla tehtiin nollatulos, mikä hyväksyttiin vastuuvapauden myöntämisellä.  Vuodesta 2020 on tulossa 1-2 miljoonaa miinusta. WTT:n liikevaihdon ennustettu kolminkertaistuminen lähivuosina takaa sen, että tappiollisia vuosia on tulossa. WTT on ITTF:n ”huippukilpailusegmentti”, joka vastaa ylimmän tason kansainvälisestä kilpailutoiminnasta.

Uudet – muutenkin urheilussa yleistyvät – itsenäiset kurinpitoelimet hyväksyttiin, kuten myös monet lähinnä tekniseksi kutsuttavat sääntömuutoksia. Esimerkiksi (koronasta johtuen) on parempi puhua johdon valitsevasta kokouksesta vain ”joka neljäs vuosi”. Aikaisemmin tuo oli sidottu olympiakisoihin.

Japani ehdotti muutosta pelisääntöihin siten, että syötössä pallo pitäisi heittää pään yläpuolelle. Pelisääntöjen muutos vaatii kokoukselta ¾ enemmistön, joten läpimeno ei ollut käytännössä edes mahdollista. Hämmästyttävää oli kuitenkin, että japanilaisten ehdotus sai taakseen niukan enemmistön ääniprosentein 50,5-49,5. Sehän olisi sallinut 1960-luvulla yleiset cobra-syötöt, kunhan vain pelaaja kumartuisi sen verran, että palloon lyönti tapahtuisi pään yläpuolella!

Resoluutioissa eli ”kannanotoissa” meni läpi eurooppalaisesta näkökulmasta kummallinen Brasilian ehsotus, jossa ITTF:n pitäisi taata pelaajille rehti kohtelu seurasiirroissa. Me kysymme, kuinka ITTF sen voi taata, kun kyse on pelaajien ja seurojen välisistä sopimuksista ja niiden tulkinnoista?

Saksa ja Sveitsi vetivät pois resoluutionsa, jossa ehdotettiin WTT:n talouden läpinäkyvää perkaamista. Sveitsi sai kuitenkin läpi toisen ehdotuksensa, jossa se edellytti riippumattoman eettisen komission kokoonpanemista henkilöistä, jotka ovat täysin riippumattomia ITTF:stä.

Vielä päätettiin, että vuoden 2023 henkilökohtaiset MM-kilpailut järjestetään Etelä-Afrikan Durbanissa. DurbaN voitti prosentein 70-30 Düsseldorfin. MM-kisat Afrikan mantereella eivät ole ihan jokapäiväinen juttu, sillä edellisen kerran siellä pelattiin maailmanmestaruuksista Kairossa 1939.

Saksalaiset olivat tappiosta aika happamia, mutta ilmoittivat saman tien, että hakevat uudestaan vuoden 2025 kisoja, Saksan Pöytätennisliiton täyttäessä 100 vuotta.

Siinäpä se sitten oli. ITTF valitsee uuden presidentin ensi vuonna, mikä sähköistää kansainvälistä kokousta mukavasti jo muutaman kuukauden etukäteen. Sitä odotellessa!