Minulla on Kosken Maljassa mukana kaksi omaa pelaajaa. Niinpä seurailin reaaliaikaisesti Kosken Maljan ilmoittautumistilanteen kehittymistä, koska toivoin hartaasti, että kilpailuun tulee nuorempaakin porukkaa. Sellainen asia kiinnitti pian huomiota, että pelaajat tuntuivat jakaantuvan kahteen selkeästi erottuvaan ikäryppääseen. SIis nuoriin pelaajiin ja viisikymppisiin. Päätin ottaa selville, onko kyseessä harha vai todellinen ilmiö.
Seuraavassa pelaajien iät taulukon muodossa. Pari sellaista pingiskoululaista puuttuu, joilla ei ole lisenssiä.
Sama asia graafina:
Kaksikyttyräinen kameli on selvästikin helposti nähtävissä. Kuoleman laakso asettuuu ikävuosien 33-37 kohdalle, jonka molemmin puolin elämän rinteet kohoavat.
Tuo minimikohta eli vuosiluokat 1981-1985 vastaa hyvin kylmää todellisuutta eli sitä. että kun noina vuosina syntyneet olivat junioreita, Suomen pöytätennis teki kuolemaa. Helsingin kisoissa ei junioreissa ollut osanottajia ja muutenkin kaikki alkoi sortua joskus vuosina 1995-2000.
Oikeanpuoleinen kyttyrä (vuosiluokat 1966-1970 ja 1961-1965) vastaa toisaalta täsmälleen kulta-aikojen huippuaikaa.
Täytyy yrittää myöhemmin laatia vastaava käyrä jollekin kulta-aikojen kilpailulle. Se ei ole ihan yksinkertaista, koska tuolloisten aikuispelaajien ikää on vaikea tietää.
Lisään tähän pohdiskelua, jonka jätin alunperin pois mutta selitin teksitviestikeskustelussa
Voisi ajatella, että kuoleman laakso selittyy sillä, että tuossa vaiheessa tehdään lapsia ja hoidetaan niitä ja tehdään uraa ja pälä pälä. Mutta kun tuo laakso tuntuu siirtyvän oikealle päin vuosi/vuosi-tahtia. Jossakin vaiheessa siis huomattaisiin, että 70-vuotiaat tekevät lapsia joukolla ja hoitavat niitä ja tekevät työuraa. Muistaakseni 2000-luvun alussa oli tilanne, jossa ikävuosissa 18-28 oli koko Suomessa neljä (4) lisenssipelaajaa. Ellen väärin muista, nämä ikävuodet vastasivat silloin vuosiluokkia 1981-1985. Kun elettiin pöytätenniksen kultavuosia, ikämiesluokka 35 pullisteli väkeä vaikka silloin lapsia oli paljon nykyistä enemmän. Eli vaikka eri selittäviä tekijöitä voi olla monta, juuri nykyisellä kuoleman laakson kohdalla ei voi olla paljon pelaajia siitä yksinkertaisesta syystä, että sellaisia pelaajia ei vaan ole.
Kuoleman laakso tuntuu siis johtuvan pitkälti siitä, että Suomi tuotti vain hyvin vähän uusia junioripelaajia noina vuosina. Tällä kaudella tosin kokonaista 49 ikäluokkien 1981-1985 pelaajaa on kerännyt ratingpisteitä kilpailuissa. Paljon on siis tullut uusia pelaajia tuohon ikäluokkaan vasta aikuisiällä.
Eipä tuohon oikein muuta voi kommentoida kuin että suunta on oikea. Silti pidän pettymyksenä sitä miten pieniä junnumäärät on kisoissa 8-12 vuotiaissa. Esim. Luulajan kilpailuissa on 10-vuotiaissa pelkästään 16 osallistujaa, kun Koskella niitä on 11-vuotiaissa 5 ja pingiskoulussa 5. Tähän pitää saada parannusta!
Junioriluokkien osallistujamäärät ovat todellakin pettymyksiä. Määriä ei saada ylös pelkästään sillä, että saadaan seurojen harjoituksiin lisää junioreita. Pitää myös löytää sellaisia seuraihmisiä, jotka ovat halukkaita 1) innostamaan juniorit lähtemään kilpailuihin, 2) ilmoittamaan juniorit kilpailuihin ja 3) lähtemään juniorien kanssa kilpailuihin. Tällainen toiminta oli todella yleistä ”kulta-ajalla”, mutta ainakin Etelä-Suomessa harvinaista nykyään. Todella harva Starin juniori olisi aikanaan lähtenyt Ruskeasuota pitemmälle kilpailuihin ilman tuollaista toimintaa Starissa.
Toki niitä junioreita pitäisi myös saada lisää harjoituksiin!