Liittohallitus kokoontui keskiviikkona kautensa viimeiseen kokoukseen. Uusi hallitus (neljä jäsentä erovuorossa eli Bengt Ahti, Riku Anttila, Matti Kurvinen ja Teemu Oinas ) kuten myös puheenjohtajisto valitaan runsaan viikon kuluttua pidettävässä liittokokouksessa, jonne tietenkin toivotaan runsasta osanottajajoukkoa.

Perinteinen valiokuntakatsaus pidettiin tällä kertaa lyhyenä, sillä aikaa varattiin toimintasuunnitelma- ja budjettiehdotuksen läpikäynnille sekä strategian uudistamisen avauskeskustelulle.

Sen verran kuitenkin todettiin, että Suomi on Asko Rasisen ja Joonas Kivimäen myötä saanut kaksi blue badge -tuomaria, joka on korkeinta, mihin tuomitsemistehtävissä voi yltää. Arvokisojen ykköstuomarit valitaan tästä joukosta, joten onnittelut Askolle ja Joonakselle. Onnittelut saa myös Alex Naumi, jonka Annika Lundströmin tavoin on saanut paikan junioreiden MM-kisoihin Australiaan. Vielä on syytä mainita, että puheenjohtaja osallistuu perjantaina OPT-86:n edustajien kanssa tapaamiseen Oulun kaupungin edustajien kanssa. Aiheena on Oulun pelipaikka-asiat.

Kokous puhui hiukan vielä myös jo takana olevista 80-vuotisjuhlista. Yleinen käsitys oli, että ne eri osioineen onnistuivat mainiosti. Jo ensi tiistaina ollaan kovasti takaisin arjessa, kun Suomi kohtaa miesten EM-karsinnassa kotikentällä Sveitsin. Mahdollisuuksia lohkovoittoon on, joten tervetuloa Rusalle kannustamaan Suomi voittoon. Naiset pelaavat viimeisen karsintaottelunsa 4. joulukuuta Israelissa. Aika pian on myös jo Finlandia Open Kisakalliossa. Osanottajia on 30 maasta melko lailla saman verran kuin vuosi sitten. Benedek pelaa tosissaan kisan voitosta, mutta ei tule pääsemään helpolla. On huomattavaa, että kisaan on tulossa peräri 22 kansainvälistä tuomaria.

Liiton taloustilanne näyttää tässä vaiheessa vuotta varsin samalle kuin vuosi sitten. Olemme ainakin lähellä budjetin mukaista tulosta, mutta juuri esimerkiksi Finlandia Openin onnistuminen on tämän tavoitteen kannalta merkityksellinen asia.

Ennen ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelmaa liittohallitus keskusteli hetken uudesta strategiasta. Sen julkistus on tulevan hallituksen asia, mutta ihan tyhjästä ei senkään tule työhönsä lähteä. Uusia elementtejä ovat ainakin lajin brandi, pelipaikkapolitiikka sekä valmentajakoulutukseen panostaminen.

Hallitus päätti myös budjetista ja toimintasuunnitelmasta, joita tullaan esittämään liittokokoukselle. Kyseiset materiaalit tulevat liiton sivuille kohtsilleen. Rahapuolella tavoitteena on suurin piirtein nollabudjetti.

Melko pian Finlandia Openin jälkeen saamme vuoden viimeisen Pöytätennislehden. Sen lyhyen sisältöhahmottelun jälkeen edessä olikin vain kokouksen päätös, jonka yhteydessä kiitimme hallitusuransa ilmeisesti lopullisesti tähän kokoukseen päättänyttä Bengt Ahtia. Benkku istui ensimmäisen kerran hallituksessa jo 1960-luvun puolella, joten mittaa urakalle on kertynyt. Epäilen, että Benkulla on plakkarissaan ennätysmäärä hallituksen kokouksia. Siitä asemasta on mukava lähteä ”eläkkeelle”.

SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI
Hakuaika alkaa 12.11.2018
Hakuaika päättyy 14.12.2018 klo 16.15.

Pingisseurojen  kannattaa tätä hakea! Jos teillä on hyvä idea niin laittakaa minulle se jo ennen hakemuksen tekoa kommentoitavaksi, niin voin kenties auttaa seuroja ideoinnissa. Hakemusten teko luonnollisesti seurojen oma tehtävä!

https://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/seuratoiminnan-kehittamistuki-seuratuki-

Seuratoiminnan kehittämistuki on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen sekä monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen.Avustusta voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset, rekisteröityneet yhdistykset. Avustus myönnetään saajalle harkinnanvaraisena erityisavustuksena.

Seuratuen hakuun pitää hakea erikseen käyttöoikeus, eli pelkkä seurakäyttäjätehtävä ei riitä. Vaikka olisi jo seurakäyttäjäoikeudet, pitää klikata tuota alempaa nappia ja hakea seuratuen hakuoikeudet, kun oikeudet on myönnetty, käytetään tuota ylempää nappia:

Avustuksiin voidaan käyttää enintään 4 miljoonaa euroa, jos eduskunta vuoden 2019 talousarviota hyväksyessään osoittaa määrärahat ko. tarkoitukseen.

Päätökset avustuksista pyritään tekemään 30.4.2019 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Huom: Nostin tämän jutun ylös, koska tuloksia kaapimalla sain pääkaupunkiseudun juniorimäärään vielä lisäystä. PT Espoon kisoissa oli näet Pingiskoululuokka, jonka tulokset olivat erillisenä tiedostona. Sen unohdin. Luokassa oli mukana kolme pääkaupunkiseudun junioria. Niinpä pääkaupunkiseudun junioreita oli mukana 34 eikä 31 syksyn kolmessa ensimmäisessä pääkaupunkiseudun kilpailussa. Tämä korjaus oli tärkeä, koska näin lopulta pääkaupunkiseudun kolme kilpailua voittivat  YPTS:n yhden päivän kilpailut, jos verrataan pääkaupunkiseudun juniorien yhteismäärää YPTS:n kisojen junioreiden määrään. Lukemat siis 34-32 pääkaupunkiseudun hyväksi!  😀

Pääkaupunkiseutu – YPTS 34-32

PALJON ONNEA PÄÄKAUPUNKISEUTU! 

Varsinaisen pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on yhteensä noin 1,15 miljoonaa asukasta. Kun mukaan otetaan näissä kiinni olevat naapurikunnat, päästään jo 1,36 miljoonaan ihmiseen. Käytän sanaa pääkaupunkiseutu niin, että siinä ovat mukana nämä ympäröivät kunnatkin. Siis 1,36 miljoonan ihmistä eli melkein 25 % Suomen koko väestöstä.

Luulisi siten, että tämä alue pystyisi tuottamaan edes muutaman juniorikilpapelaajan vuosittain. Puhun siis kilpapelaajista enkä niistä junioreista, jotka pelaavat vain omassa salissa eivätkä osallistu kilpailuihin. Siinä on kyseessä kerhopingis, joka on sinällään hienoa, mutta ei ole osa kilpaurheilua.

Tutkin junioreita, jotka osallistuivat kolmeen ensimmäiseen Helsingissä järjestettyyn kilpailuun tällä kaudella eli Syksyn startti, Stiga Malja ja PT Espoon syyskisat. Näihin kilpailuihin osallistui yhteensä 34 eri junioria pääkaupunkiseudulta, tyttöä tai poikaa. Seuraavassa taulukossa on tutkittu sitä, minkä kauden aikana juniorit osallistuivat ensimmäisen kerran kilpailuihin (PT Espoon pingiskoululuokan osallistujat puuttuvat). Tämä on päätelty siitä, milloin juniorin nimi ilmestyi ensimmäisen kerran ratinglistalle. Todennäköisesti moni juniori aloitti pelaamisen seurassa jo edeltävällä kaudella, mutta unohdetaan se tässä, koska asiaa ei voi tarkistaa mistään.

Viiden vuoden aikana 2009-2014 pääkaupunkiseutu pystyi tuottamaan siis vain SEITSEMÄN sellaista junioria, jotka ottivat osaa mainittuihin kolmeen kilpailuun. Se tarkoittaa siis sitä, että tuolloin lajin aloittaneista 8-12-vuotiaista junioreista on enää seitsemän jäljellä. Kausi 2012/2013 oli todellinen pohjanoteeraus.

Kausina 2014-2018 on sentään saatu uusia junioreita 25 kappaletta. Onhan se turkasen pieni määrä, kun pelaajat jakaantuvat vielä tyttöihin ja poikiin ja eri ikäluokkiin.

Jotain pitäisi kyllä tehdä,  että pääkaupunkiseutu tuottaisi edes 20 uutta kilpailevaa junioria vuodessa. Nykyinen mitätön määrä tekee kilpailut tylsiksi, kun jokaisessa kilpailussa on mukana samat muutamat juniorit.  Asia pomppaa minun silmiini todella selvästi, kun teen videoita ”oman tiimini” pelaajien otteluista. Heillä tuntuu olevan vastassa samat 10 junioria nyt kuin vuosi aiemminkin. Ellei Helsingin kilpailuihin tulisi junioreita esimerkiksi Seinäjoelta, Oulusta, Hangosta, Lappeenrannasta ja Porvoosta, tilanne olisi melkein yhtä paha kuin 90-luvun kuolonkouristuksen vuosina.  Tai joskus vuosina 2009-2014, jolloin junioriluokissa oli aina samat viisi pelaajaa (Tatu Pitkänen, Rolands janssons jne) – kunakin kautena aina vain vuotta vanhempina.

Tilanteen paranemiseen tarvitaan seuraavanlaisia asioita (voi niitä muitakin olla):

Joka tapauksessa se on varmaa, että JOTAKIN pitää tehdä!

Ai niin, tyttöjä saadaan mukaan vain jos heitä saadaan samoihin harjoituksiin useampia samalla kertaa. Tytöt treenaavat kyllä mielellään poikienkin kanssa, mutta ilman muiden tyttöjen antamaa seuraa kato on aivan hirveä.