Saimme jälleen suruviestin, sillä vuosien 1960 ja 1961 miesten kaksinpelin SM-kullan voittanut Pentti Kunnas nukkui pois keskiviikkona. ”Milli” tunnettiin taitavana puolustuspelaajana, joka juhli aikuisten Suomen mestaruuttaan vielä juniori-ikäisenä. ”Milli” kukisti aikanaan mm. sittemmin maailmanmestariksi yltäneen Ruotsin Stellan Bengtssonin.

Pöytätennisväki ottaa osaa omaisten suruun.

Esko Heikkinen

Olen vuosikaudet harmitellut sitä, että maajoukkuetasonkin harjoituksissa (seniorit ja juniorit) palloja ei pelata kunnolla loppuun saakka. Sen sijaan pallo otetaan joko suoraan käteen tai sitten tehdään jopa virnistelyiden kera joku pellelyönti. Kuitenkin vain pelaamalla kaikki pallot loppuun asti kunnolla niin tekniikkaharjoituksissa kuin harjoitusotteluissakin opitaan ne refleksit ja taidot, joilla tämä onnistuu myös kilpailuotteluissa. Siinä on mahdollisuus opetella kaikenlaisia kikkoja ja leikittelyä, jota ei muuten harjoitella. Jos asiassa ei ole mitään taustaa harjoittelusaleista, ei vaikeiden ja ennen kaikkea yllättävien tilanteiden hoitaminen onnistu kilpailuotteluissakaan.

Ohessa kolme videota siitä, että verkkosorin pelastaminen onnistui pahassakin tilanteessa, koska loppuun asti pelaaminen oli verissä ja itsestään selvää. Muuta mahdollisuutta ei pelaajilla kerta kaikkiaan ollut! Eli kaikki tapahtuu ihan automaattisesti. Treenisalien luovuttajat olisivat menettäneet jokaisessa tapauksessa pisteen suorilla jaloilla seisoen ja käsiä levitellen.

Nyt viimein tämän lyhyen jutun julkaiseminen on mahdollista, kun mukaan saatiin suomalainenkin sankaritarina kahden Viron tytön JEM-esitysten lisäksi. 😀 Pekka Korva kun yltyi erinomaiseen taisteluun Pohjois-Pohjanmaan piirinmestaruuskilpailujen M-1900-luokan jatkokaaviossa.

Näissä videoissa tehdään jotain sellaista, jonka pitäisi olla tietyissä rajoissa mahdollista tavallisille tattiaisillekin. Se vaatii vain jatkuvaa yrittämistä!

Varsinkin jos ette ole näitä aiemmin katsoneet, katsokaa nyt! Ja ottakaa mallia! 🙂

Anastassia Melnikova:

”How to save and then win a net ball like a boss (EYC 2019)”

Alina Jagnenkova:

”How to save and then win a net ball like a boss, part 2 (EYC 2019)”

Pekka Korva:

”Good save after a net ball – Pekka Korva VS. Leif Cruuka (31.8.2019)”

Kommentteissa väitetään, että Alina Jagnenkova otti vapaalla kädellä tukea pöydästä ratkaistessaan pallon. Videolta ei kuitenkaan tällaista voi nähdä, koska vapaa käsi jää Alinan vartalon taakse piiloon. Yleisen kokemuksen nojalla kuitenkin väitän, että on lähes 100 % varmaa. että hän piti kättään koko ajan niin, ettei se koskettanut pöytää. Ainakaan hän ei ottanut siitä tukea! Tämä asia on vaan niin syvällä pelureiden reflekseissä! Pöytään nojaaminen on ns. pingiskoulutason virhe.

Ei näy vapaan käden koskeminen pöytään tässäkään kuvassa, vaikka todella lähellä pöytää käsi onkin:

Puhumme siis vain siitä, mitä videolla näkyy eikä siitä, mitä Alina vastaisi, jos häneltä kysyttäisiin.

Para Finland Open on kansainvälisen liiton virallinen kilpailu, jossa kerätään rating-pisteitä Tokion Paralympialaisiin. Kansainvälisissä parakisoissa ITTF lähettää kisojen teknisen delegaatin, ylituomarin ja apulaisylituomarin. Nämä tekevät kilpailujen aikataulut, arvonnat ja tuomarilistat kisoja edeltävänä päivänä, kun luokiteltavien pelaajien luokat ovat selvillä. Tuomaripalaveri on kisoja edeltävänä iltana torstaina klo 19.30, jolloin vielä kerrataan parasäännöt ja annetaan muuta informaatiota kilpailuista, ruokailuista jne.

Tuomareille kustannetaan majoitus ja täysihoito Pajulahdessa torstain päivällisestä alkaen. Kisapäiviltä maksetaan lisäksi päiväraha 25€/päivä. Matkakustannuksista voidaan sopia erikseen. Ulkomaisia tuomareita on 1.9. mennessä ilmoittautunut 10 kuudesta eri maasta. Tavoitteena on saada paikalle vähintään 30 tuomaria, jolloin kaikille jäisi tuomitsemisen ohella aikaa nauttia ainutlaatuisesta kisatunnelmasta ja Pajulahden upeista puitteista. Mukana on 180 pelaajaa yli 30 maasta. Alustava kisa-aikataulu on seuraava: perjantai 11.10. kaksinpelien alkulohkoja klo 9-21. Lauantai 12.10. kaksinpelin ratkaisuottelut klo 9-13. Joukkuekilpailut klo 14-20. Sunnuntaina joukkuekilpailujen jatko noin 9-15.

Tuomarit käyttävät joko tummaa pikkutakkia tai järjestäjien yhtenäistä t-paitaa. Ilmoittautuessa voi ilmoittaa oman paitakokonsa. Kilpailuihin voi tulla koko ajaksi, yhdeksi tai kahdeksi päiväksi. Kaikki apu on arvokasta.
Ilmoittautumiset: paratt@sptl.fi
Lisätietoja Mara Autio 050-570 4730

PARAPÖYTÄTENNISSÄÄNNÖT PÄHKINÄNKUORESSA

Parapöytätenniksessä noudatetaan pääosin normaaleja pöytätennissääntöjä. Parapöytätenniksen syöttösääntöä sovelletaan siten, että otetaan mahdolliset fyysiset rajoitteet huomioon. Pelaaja voi esimerkiksi syöttää mailan päältä.

Istuvien luokissa (1-5) syöttösäännöt poikkeavat normaalisäännöistä siten, että syöttö UUSITAAN, jos syöttö ei tule ulos pöydän päädystä. Uusittavia syöttöjä ovat esim. nopea muuten oikea syöttö, joka menee pompun jälkeen sivusta ulos tai lyhyt syöttö, joka jää pöydälle tai kiertää lopulta, vaikka kuinka monennella pompulla sivusta ulos.

Pyörätuolinelinpelissä syöttö ei saa pompata taaksepäin, eikä jäädä pöydälle. Syötöt ja syötön vastaanotot suoritetaan muuten normaalissa järjestyksessä. Pallon ollessa pelissä, saa palloa pelata kumpi pelaaja vaan. Kummankaan pelaajan pyörätuoli ei kuitenkaan saa ylittää pöydän kuviteltua keskilinjaa. Jos näin tapahtuu, tuomitaan piste vastustajille.

Euroopan Pöytätennisunioni piti vuosikokoustaan EM-kisojen yhteydessä Nantesissa keskiviikkona. Nyt oli aikaa kokoustaa, kun pelisalissa ei ollut suomalaisia. Vähän harmitti, kun ensimmäinen miesten peli, johon törmäsin, oli Englanti-Luxemburg. Se olisi ollut se Suomen miesten paikka pelata…

Tässä Suomen miesten piti oleman…

Hollantilainen puheenjohtaja Ronald Kramer avasi kokouksen klo 9.30. Tuttuun tapaan isäntämaan eli Ranskan liiton puheenjohtaja piti pienen puheen ja ITTF:n ruotsalainen varapuheenjohtaja (ja Ruotsin liiton puheenjohtaja) Petra Sörling toi kansainvälisen liiton terveiset. ETTU:n hallituksen jäsen Sonja Grefberg istui paraatipaikalla. Sitten todettiin äsnäolijat, joita oli 43 ja lisäksi kaksi valtakirjalla. Poissa oli 13 jäsentä.

Esityslistan ulkopuolelta saatiin ensin kuulla yllätysohjelmaa, kun ITTF:n toimitusjohtaja Steve Dainton pääsi puhumaan. Syy oli se, että ETTU:n ja ITTF:n välillä asiat eivät ole oikein kunnossa, evästi puheenjohtaja Kramer suorasanaisesti. Australialainen Dainton on eittämättä mailman pöytätenniksen vaikutusvaltaisin hahmo tällä hetkellä, joten miestä oli syytä kuunnella.

Dainton esitti, että Kiina dominoi pöydällä ja tuottaa myös 55 prosenttia kaikesta mediarahasta, mitä lajissa liikkuu. Euroopan osuus tässä laskennassa on kuulemma vain yksi prosentti! Euroopassa Saksa on ylivoimainen markkina-alue. Sitten siirryttiin itse “pihviin” eli MM-kisojen supistamiseen. ITTF kutsuu sitä laajentamiseksi, vaikka lopputurnaukseen pääsee vain 32 maata. Laajennus tulee siitä, että ITTF haluaa järjestää karsintoja, johon kaikki maat osallistuisivat. Muualla maailmassa (Aasiaa lukuunottamatta) ei ole kunnon maanosakisajärjestelmää, ja EM-kisoja ITTF haluaisi käyttää vain “MM-karsintana”. Se ei tunnu eurooppalaisista hyvältä. Muuten Ranskassa ei juurikaan puhuttu ETTU:n kilpailusta, vaan (markkinointitermi) ITTF:n Euroopan mestaruuskilpailuista.

Muuten Daintonin ja ITTF:n tavoitteena on on ottaa vahva ote mediakentästä ja lisätä rahaa huippujen palkintoihin. Daintonin mukaan ITTF auttaa Eurooppaa eri reittejä vuosittain noin 840 000 US dollarilla, mutta tuota on kyllä hankala ottaa ihan todesta. ITTF mm. maksaa Eurosportille lajin lähettämisestä, mutta lähinnä siksi, että sitä katsellaan paljon Kiinassa, ja siksi, että saksalainen suursponsori Liebherr saa tätä kautta näkyvyyttä. Tätä rahaa eurooppalainen pingis ei siis näe tai saa, mutta Dainton kyllä mietti, että pitäisikö tukea pieniä maita suoraan ETTU:n ohella. (Puhuin hänen kanssan tauolla ja sanoin, että tukemista olisi jo se, että esimerkiksi Finlandia Openista saisi paremmin rankingpisteitä, ja että sen järjestämisestä ei tarvitsisi maksaa ITTF:lle).

Vielä australialainen kertoi, että ITTF:ssa mietitään tällä hetkellä kovasti uuden keskustoimiston sijaintia. Esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että Euroopan maat eivät ole ollenkaan tyytyväisiä siihen, että niiden määrä 32 joukkueen lopputurnauksessa tulee vähenemään rajusti maanosakiintiöiden takia.

Sitten aloitettiin varsinaiset kokousasiat. Ensin kokousrutiinit ja napaihmisten ja -elinten raportit, joissa ei paljon ihmeellistä ole eikä ole koskaan ollut. Lähinnä kertomusta siitä, mssä kukin on käynyt. Tanskalainen (talouspuolen) varapuheenjohtaja Dorte Darfelt esitteli vuoden 2018 luvut, joissa noin 970 000 euron liikevaihdolla tehtiin noin 25 000 € tappiot. Järjestön talous kyllä kestää ne ja tulos oli jopa budjetoitua parempi. Numerot hyväksyttiin yhdessä tilintarkastuskertomuksen ja sisäisen tarkastuksen raportin kanssa.

Lounastauon jälkeen tanskalainen pitkän linjan pingismies Arne Madsen esitteli ETTU:n uudet säännöt eli ns. “perustuslain”. Rakenne on kopioitu suoraan ITTF:n vastaavasta. Asiaa oli käsitelty suurelta osin jo aiemmissakin kokouksissa, joten sen läpimeno oli läpihuutojuttu.

Seuraavaksi tehtiin iso joukko sääntömuutoksia, jotka kaikki olivat varsin teknisiä. Sonja oli rakennellut EM-joukkuekisaan uutta karsintasysteemiä, jossa ei enää ole yksittäisiä koti-/vieraspelejä, vaan viikonlopputurnauksia. Se kelpasi kokousväelle hyvin. Saimme myös EM-kisoihin kaksi uutta veteraanikategoriaa (45-49 ja 54-59 vuotiaat). Kokous vahvisti myös Tokion olumpiakarsintojen säännöt. Vierasmaalaisten junioripelaajien oikeus uuutta maata menee jatkossa niin, että uudessa maassa on asuttava yhtäjakoisesri vähintään viisi vuotta, ennen kuin lupa heltiää. Siis jos ei ole kyseisen maan kansalainen.

Seuraavaksi vahvistettiin noin 800 000 euron budjetti vuodelle 2020. Se on tässä vaiheessa noin 90 000 euron “pakkasbudjetti”. Uusia kunniajäseniä ei valittu, mutta ETTU:n ansiomerkin saivat Timo Boll, Leszek Kucharski, Valentina Popova, Zlatko Cordas ja itävaltalaisvalmentaja Jarek Kolodziejczyk (kohtalaisen paha sukunimi…).

Kokouksen lopuksi Puola esitteli vielä ensi vuoden EM-kisojen järjestelyjä Varsovassa (15-20. syyskuuta 2020) . Seitsemisen tuntia siinä kaiken kaikkiaan hurahti.

Isoa taukoa ei kuitenkaan pidetty, sillä heti perään alkoi Pohjois-Euroopan Pöytätennisunionin eli NETU:n kokous. Suomen (Esko ja Sonja) lisäksi paikalla olivat Färsaaret, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro. Grönlanti puuttui tällä kertaa.

Ensin päivitettiin NETU:n mestaruuskisojen kalenteria, joka nyt näyttää seuraavalta:

• 2020 NETU Veteraanit Latvia
• 2022 NETU Veteraanit Suomi
• 2020 NETU Seniorit Liettua
• 2022 NETU Seniorit Viro
• 2020 NETU Juniorit Viro (Haapsalu)
• 2021 NETU Juniorit Islanti
• 2022 NETU Juniorit Viro (Tallinna)

Suomi siis anoi vuoden 2022 veteraanikisoja ja sai ne. Siinä veteraanivaliokunnalle purtavaa!

Tanskalainen puheenjohtaja Peter Sundbaek halusi keskustella myös NETU:n tulevaisuudesta: onko se pelkkä mestaruuskisajärjestäjien valitsija vai myös jotakin muuta. Ainakin nyt on saatu aikaan Facebook-sivusto jäsenmaille tiedonjakoa varten. Puhetta oli myös mahdollisista yhteisleireistä sekä valmentajakoulutuksesta ja jopa järjestön laajentamisesta. NETU:n säännötkin on taas löydetty ja niille tehdään jopa pieni päivitys. Hetkeen vanhoja sääntöja ei tuntunut olevan missään, joten ei tämän järjestön toiminta ihan aktiivisimmasta päästä ole ollut.

Lopuksi pääsin mainostamaan lokakuun parakisaamme sekä joulukuun Finandia Openia. Siinä se päivä sitten olikin. Kokouksissa tuli istuttua hyvin tasan kahdeksan tuntia.

Alla Heikki Kiiskisen Lapin Kansaan tekemä juttu.

https://www.lapinkansa.fi/urheilu/pingis-saa-edelleen-peukkuja-ounasvaaran-peruskoululaiset-viettivat-harrastusviikkoa-tutun-lajin-parissa-3639340/ 

Pingis saa edelleen peukkuja – Ounasvaaran peruskoululaiset viettivät harrastusviikkoa tutun lajin parissa

URHEILU 02.09.2019  20.00

HEIKKI KIISKINEN

Muutaman gramman painoinen pingispallo saa melkoista kyytiä Ounasvaaran peruskoulun oppilailta. Pöytätennis eli pingis on ollut jo pitkään yksi koulun suosituimmista liikunta- ja välituntipeleistä.

– Idea pelaamiseen lähti siitä, että halusimme hyödyntää koulun pienet sisäliikuntatilat mahdollisimman tehokkaasti. Usealla pingispöydällä tämä toteutuu hienosti, liikunnan ja terveystiedon lehtori Erkki Kelhä kertoo.

Valtakunnallisen Harrastusviikon tiimoilta oppilaat pääsivät päivän ajan tutustumaan vähän syvemmin lajin saloihin. Suomen Pöytätennisliiton kenttäpäällikkö Taneli Keinosen tiiviin opetustuokion kävi torstaina läpi yli 200 koulun oppilasta.

– Tällaiset tapahtumat innostavat nuoria liikunnallisten harrastusten pariin. Meidän koulusta löytyy taatusti myös pingiksen pelaajia, mikäli ohjattua ja organisoitua seuratoimintaa olisi tarjolla, Kelhä tietää.

Pingispöytä kuului 1970- ja vielä 1980-luvulla lähes jokaisen koulun, kesämökin, kerrostalon kerhohuoneen ja työpaikan taukotilan vakiovarusteisiin. Lajin suosio hiipui kuitenkin kohti vuosituhannen loppua mentäessä, mutta viime aikoina pöytätenniksen harrastajamäärät ovat tasaisessa kasvussa.

– Kaikkein synkimmät ajat ovat onneksi takana. Pöytätennisseuroista kuuluu nykyään paljon hyviä uutisia. Lisenssipelaajia Suomessa on tällä hetkellä noin 1300, toinen mokoma on sitten seurojen kirjoilla olevia harrastepelaajia, Keinonen summaa.

Näin myös Rovaniemellä – pingiksen erikoisseura PT-60 perustettiin nimensä mukaisesti 1960, mutta työnnettiin pelaajien vähyyden vuoksi pöytälaatikon perukoille vuonna 1996. Toimintaa ollaan nyt herättelemässä uudelleen henkiin. Aikuisten harrasteryhmään kuuluu jo parisenkymmentä innokasta.

– Myös Rovaniemen Mailapelikeskuksessa on huomioitu orastava innostus pöytätennistä kohtaan. Olemme hankkineet tennishallille neljä uutta pöytää, hallituksen puheenjohtaja Jouko Tiihonen kertoo.

– Peli- ja treenivuoroja on tulossa niin aikuisille kuin junioreillekin.

Maamme pohjoisimmat toimivat pingisseurat ovat tällä hetkellä Kemissä (KePts), Haukiputaalla (Heitto), Ylikiimingissä (YNM) ja Oulussa (OPT-86).

Kansainvälisesti pöytätenniksen ykkösmaa on Kiina. Kautta aikojen jaossa olleista 32 olympiakultamitalista kiinalaiset ovat vieneet peräti 28. Myös kevään MM-kisoissa Kiina pokkasi kaikki viisi mestaruutta. Naapurimaistamme pingistä pelataan eniten Ruotsissa, eikä vähiten maailman suurimpiin kuuluvan välinevalmistaja Stigan ansiosta.

Suomalainen huippupingis on viime vuosina ollut käytännössä yhtä kuin Benedek Oláh. Unkarilaistaustainen Oláh edusti sinivalkoisia värejä Rio de Janeiron olympiakisoissa 2016 ja tavoittelee paikkaa myös Tokioon 2020.

– Suomen Pöytätennisliiton kilpailullinen visio on ”Kohti Euroopan huippua”. Tätä tukee tietenkin harrastajamäärän kasvattaminen, mutta nämä eivät ole missään nimessä toistensa vastakohtia, Keinonen muotoilee.

– Pöytätennis on sosiaalinen laji, jossa saa tehokasta liikuntaa ilman hampaat irvessä rehkimistä.

POIMINTA

Pöytätennis eli pingis

Perinteinen kaiken kansan mailapeli

Kehitetty 1800-luvun lopulla tenniksen sisäpeliversioksi

Suosituinta Aasian maissa ja Euroopassa

Pelataan kaksin- tai nelinpelinä

Olympialaji vuodesta 1988 lähtien

Seuroja Suomessa noin 60, lisenssipelaajia noin 1300

Lisätietoja: www.sptl.fi ja Instagram @poytatennisrovaniemi

Harrastusviikko

Elokuun viimeinen viikko oli kouluissa valtakunnallinen harrastusviikko

Tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastustoimintaa ielekästä, laadukasta ja ryhmässä tapahtuvaa ohjattua tekemistä koulupäivän yhteydessä

Toteutetaan yhteistyössä paikallisjärjestöjen, urheiluseurojen ja lajiliittojen kanssa

Lisätietoja: www.harrastusviikko.fi

Heikki Kiiskinen
Media officer – Sports journalist

Tähän alkuun kertomus siitä, kuinka hankalaksi SPTL:n espanjalaisen sarjapäällikön Viggo Landaverden työ on osoittautunut hänen houkutellessa pääkaupunkiseudun joukkueita 3. divisioonan turnauslohkoon.

Helsingin alueellahan sarjat on pelattu kautta aikojen yksi ottelu illassa -systeemillä treenivuorojen yhteydessä.

(Videon keskustelu perustuu täysin omaan mielikuvitukseeni perustuen siihen, miten olen nähnyt 3. divisioonan D-lohkon kehittyvän.)

Kirjoitin melkein saman erääseen kommenttiin, mutta nostanpa asian esille omana artikkelinaan.

Turnauslohkojen suosio kasvaa koko ajan, koska joukkueiden maantieteellinen painopiste siirtyy pois pääkaupunkiseudulta. Helsingissähän joukkueissa on suurin piirtein samat pelaajat kuin 70-luvullakin eli uusia pelaajia tulee sarjoihin vain vähän. Joten jospa tehtäisiin lopulta niin, että pääkaupunkiseudun sarjamuotoisia lohkoja muutettaisiin vähitellen turnauslohkoiksi? Se olisi OK, että lohko pelataan sarjamuotoisena, jos kaikki lohkon joukkueet sitä tahtovat. Siten sarjalohkoja jäisi edelleen 70-luvun sotureille ja nuoremmat saisivat pelata mukavan viikonlopputurnauksen. Erityisesti nuorelle pelaajalle viikolla pelattavat sarjaottelut vievät sitä paitsi turhan paljon hyvää harjoitteluaikaa. 14 pelipäivää vastaa 3,5 viikkoa harjoituksia jos neljä kertaa/viikko. Se on paljon se! Paljon tehokkaampaa olisi saada otteluiden tuoma pelikokemus viikonlopputurnauksissa.

Turnauslohko helpottaa myös sitä, että pääkaupunkilaisseurassa pelaa joku kaukana asuva tai jopa ulkomaalainen pelaaja.

Tarvitsemme rohkeita päätöksiä ja valmiutta hyväksyä se, että jotkut veteraanijoukkueet jopa luopuvat sarjasta.

Mitään muutoksia ei tarvitse tehdä nelosdivisioonaan tai alempiin, vaikka pääkaupunkiseudullekin voisi olla jossan vaiheessa hyvä saada yksi turnauslohko neloseen.

Liiton pelaajalisenssin yhteydessä ei automaattisesti tule mukana vakuutusta. Pelaajat voivat ottaa liiton kautta myös tulevalle kaudelle vapaaehtoisen Sporttiturva-vakuutuksen. Vakuutus maksetaan lisenssimaksujärjestelmästä liiton sivujen kautta.
OP-Pohjolan vahvistamat sporttiturva-vakuutusten hinnat kaudelle 2019/2020 ovat lisenssiryhmittäin seuraavat:
A 15€
V 12€
B 7€
C 7€
H 10€
P 1€
Vakuutus on voimassa 1.9 – 31.8 (maksupäivästä alkaen).

Liittohallitus kokousti kesän jälkeen ensimmäistä kertaa keskiviikkona. Asiaa olikin paljon.

Ensimmäisenä pääsi ääneen vieras eli syksyn (11.-13.lokakuuta) parakilpailumme pääsihteeri Eve Autio, joka kertoi Pajulahden kisojen tilanteesta. Matti Launonen Memorial -kilpailuna tunnettu tapahtuma pelataan samassa hallissa kuin kesän nuorten EPYG-kisa. Pajulahti sai siitä mainiota palautetta.

Syksyn kilpailussa käytössä on 12 kisapöytää. Mukana on 180 osanottajaa 35 maasta, eli kisa on täynnä. Naisia ja pyörätuolipelaajia on erityisen paljon. Taloudellisesti on ainakin vielä helppoa sanoa, että kaikki etenee budjetissa, juuri mitään kun ei ole maksettu ulos. Kuljetuksista on sovittu (Lakkapää-liikenne) ja yhteistyö Pajulahden kanssa tuntuu toimivan. Aino Tapola tekee kisaesitteen opinnäytteenään, sillä on tarkoitus hankkia yhteistyökumppaneita. Hannu Sihvo on kalustovastaava ja Asko Rasinen tuomarivastaava. Tuomareita tarvitaan vielä lisää, kuten myös ”pallopoikia”. Perjantai on 11.10 on ”kutsuvieraspäivä”. Itse kisassa on mukana yhdeksän suomalaista pelaajaa ja luokitustoimintokin järjestetään.

Hannu Sihvo jatkoi paravaliokunnan tilannekatsauksella. Kesällä on harjoiteltu kahdesti päivässä. EM pelataan syyskuun puolivälissä Ruotsissa ja Amsterdamissa on kisa lokakuun lopulla. Ensi vuoden omasta parakilpailustamme ei vielä osata sanoa, mutta paralympiakarsintaa emme lopulta hakeneet.

Työvaliokunta ei ole kokoontunut, mutta varsinkin erilaisia talousasioita putkahtaa esiin säännönmukaisesti. Kohta edessä ovat ainakin liiton välinekumppanineuvottelut, kuten myös uuden ”Pöytätennisrahaston” suunnittelu. Kimmo Arenius ei ollut paikalla mutta puheenjohtajakin tiesi, että sääntökirja liiton sivuilla on päivitetty. Se ei sisällä kovin merkittäviä muutoksia.

Seuravaliokunta järjestää Seurapäivät Viru-cupin yhteydessä, mutta osanottajia on turhan vähän. Pohdinnassa on myös uusi seurakisa uusien lisenssipelaajien määrästä. Veteraanivaliokunnalla on edessä perinteinen maaottelu ja Viru-cup vajaan kahden viikon kuluttua. Valiokunta oli myös sitä mieltä, että Suomi hakisi vuoden 2022 NETU-kisoja.

IT-valiokunnan Kimmo Pihkala kertoi, että eri järjestelmissä kaudenvaihto tehty onnistuneesti. Kisanvetosofta on sen sijaan edelleen kesken. Kilpailuvaliokunnasta Teemu Oinas raportoi, että uuden kauden kilpailukalenteri on tehty, mutta 13- ja 15-vuotiaiden SM-järjestäjä puuttuu edelleen. Hakea saa! Valmennusvaliokunta synnytellään uudelleen Taneli Keinosen toimesta, mutta toistaiseksi vain Mika Sorvisto on lupautunut mukaan. Siitä julkikiitos Mikalle.

Sonja Grerfberg kertoi kansainvälisiä kuulumisia. Suomalaisittain merkittävää on se, että Asko Rasinen valittu Tokion paralympiakisoihin tuomariksi ja Sonja saman kisan jury-jäseneksi. ETTU:n kokouksessa ensi viikolla on muutamia hallintopuolen sääntömuutosehdotuksia, joiden Suomen kantaa Sonja ja Esko vielä pohtivat. Yleisemmin ITTF ja ETTU nokittelevat tällä hetkellä aika terävästi.

Bahman Khosravi ja Hannu Sihvo totesivat, että Ruskeasuon varaston siivousta tulee jatkaa, mikä merkitsee uusia talkoita. Lefa Huttunen on käynyt läpi tuomaritaulut, jotka ovat taas kunnossa. Lattian saumoja korjattaneen kaupungin toimesta, mutta ikkunoiden maalaus on edelleen kesken.

Oikein iloinen uutinen oli se, että saimme Turun Juha Suotmaasta uuden ansiomerkkitoiminnan vetäjän. Uskon, että Suhin asiantuntemuksella listat pysyvät kunnossa.

Mika Räsänen kertoi vielä maajoukkueiden kesän tapahtumista. Anna Kirichenko ja Benedek Oláh olivat mukana European Gamesissa Minskissä, mutta menestys ei ollut mainittavampaa. Junnut olivat kesällä paljon kisoissa ja leireillä. NETU-kisoissa Virossa oltiin isolla joukkueella, mutta menestys oli sielläkin melko vaatimatonta. Ramona Betz on kuitenkin uusi mielenkiintoinen maajoukkuepelaaja. Hän asuu Saksassa, mutta puhuu suomea (suomalainen äiti). Myös JEM meni odotuksiin nähden vähän alakanttiin, Alex Naumi oli 32 joukossa kaksinpelissä. Mikan mukaan ”paljon on junnujen harjoittelussa tekemistä”.

Syksyllä Benedek menossa Saksaan ja Itävaltaan ja Alex SOC:iin. Molemmat menevät Puolan kisoihin. Junioreilla on ohjelmassa ainakin Unkarin avoimet. Benedekille kevään olympiakarsinnat ovat tietenkin tärkeitä. Ensi vuoden kevät tulee olemaan hankala ja kallis, sillä varsinkin juuri Benedekillä on paljon kalliita kisamatkoja. Joukkue-MM pelataan Etelä-Koreassa.

Liiton taloustilanne on onneksi melko hyvä. Talouteen liittyen joudumme kuitenkin korottamaan lisenssivakuutuksiemme hintaa kahdella eurolla jo tänä syksynä. Vakuutus on silti edelleen halpa ja sehän on vapaaehtoinen (silti toivon, että mahdollisimman moni sen ottaisi).

Pingislehti 3/19 pyritään saamaan ulos syyskuun puolivälissä. Muita tiedotusasioita olivat se, että puheenjohtaja lähtee liiton edustajana ensi viikon ETTU-kokoukseen Nantesiin. Finlandia Open puolestaan pelataan joulukuun 5.-8. päivä Kisakalliossa, kutsu lähtee maailmalle piakkoin. Vielä todettiin, että jo melko pian puheenjohtaja alkaa syöttämään liiton historiakirjan tarinoita verkkosivuille. Vähän uuttakin on tulossa, sillä Aaro Mäkelä oli liitossa ”kesäsetelitöissä” ja tekaisi junioreiden SM-kisojen kaikkien aikojen mitalilistat sekä tyttöjen että poikien osalta. Hieno homma!

• Poistettu faksi kirjallisten asiakirjojen lähetystapavaihtoehdoista.
• Muutettu pelisääntöjen ns. kaksoiskosketussääntö uusien kansainvälisten sääntöjen mukaiseksi.
• Lisätty seurasiirtojen ilmoittamistapavaihtoehdoksi sähköposti.
• TOP-12-turnauksen säännöt muotoiltu nykykäytäntöä vastaaviksi.

Oheisessa dokumentissa näkyvät kaikki tehdyt muutokset.

Päivitetyt säännöt lopullisessa muodossaan löytyvät SPTL:n sivuilta kohdasta Liitto >>> Säännöt.

Loading...

Taking too long?

Reload document

| Open in new tab