Veteraanien EM-kilpailut järjestetään ensi kesänä Norjan Sandefjordissa. Viralliset kisasivut on avattu ja löytyvät osoitteesta: www.evc2023.com

 

Lauantai oli kokouspäivä Münchenin EM-kisoissa. Acting president – kuten termi nyt kuuluu valitun presidentin Igor Levitinin ollessa pois kuvioista – Pedro Moura toivotti kokousväen tervetulleeksi klo 10. Portugalilainen vakuutti, että ETTU:lla menee ihan hyvin, vaikka Levitin ja myös Vladimir Samsonov sekä Polina Mikhailova ovat olleet sivussa järjestön hommista on puolen vuoden ajan.

Jo nyt on päätetty, että venäläiset ja valkovenäläiset ovat ulkona myös alkavan kauden. Moura väitti, että päätökset eivät ole olleet helppoja ja toivotti kokoukseen erikseen tervetulleeksi Ukrainan liiton puheenjohtajan. ITTF:n puheenjohtaja Petra Sörling sanoi hänkin sanansa kokouksen aluksi. Sörling myönsi, että eurooppalaisilla ei tällä hetkellä mene kovinkaan hyvin ITTF:n ja WTT:n kanssa. Ja pääsipä myös Saksan liiton uusi puheenjohtaja Claudia Herwegkin vielä lausumaan tervetulotoivotuksensa. Ja oli sitä mieltä, että nyt käynnissä oleva monen lajin tapahtuma on hyvä ratkaisu pöytätennikselle.

Moura valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja sitten seurasi nimenhuuto. Paikalla oli 45 jäsenmaata, joista pieni osa etäyhteyden päässä. Yhteensähän jäsenjärjestöjä on 58, eli kokonaan pois oli 13 maata. Esityslista hyväksyttiin ja edellisen Romanian kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin nopeasti, kuten myös vastuullisten toimijoiden – mukaan lukien varapresidentti Sonja Grefberg – raportit vuodelta 2021.

Seuraavaksi hyväksyttiin vuoden 2021 talousluvut. Ne esitteli taloudesta vastaava (Englannin liiton puheenjohtaja) Sandra Deaton. Lukemat näyttivät noin 214 000 euron plussaa noin 1,6 miljoonan euron kulurakenteella. Igor Levitinin ansioksi on laskettava, että ETTU:n saamat sponsorirahat kasvoivat aikaisemmasta todella merkittävästi. Kuluvaa vuotta ei tämä tieto valitettavasti enää koske ja ETTU:lla onkin tänä vuonna taloudellisesti hankalampaa. Yllättävää kyllä, tilintarkastuskertomusta ei järjestöllä vuodesta 2021 ollut, kuulemma sairaustapauksien vuoksi. Vuoden 2023 budjetista puhutaan vasta seuraavassa kokouksessa.

Nyt valittiin uudet tilintarkastajat sekä myös uusi Board of Appeal eli ETTU:n oma ”tuomioistuin”, virallisemmin valituslautakunta. Suomalaisittain oli komeaa, että Pekka Kolppanen valittiin kahden muun kandidaatin ohella yksimielisesti tämän jäseneksi. Lämpimät onnittelut Pekka, töitä saattaa olla edessä!

Sitten käytiin sääntömuutoksien kimppuun. Ne olivat lähinnä teknisiä, mutta nyt järjestöllä on mahdollisuus myös irtisanoa jäseniään. Venäjä vastusti (etäyhteyden päässä), mutta muut kannattivat esitystä. Kokous päätti myös, että jos maalla on kaksi kokousedustajaa, heidän pitäisi tasa-arvosyistä olla eri sukupuolta. Ainakin toistaiseksi tämä on kuitenkin vain suositus. Nyt otettiin sääntöihin sekin, että kokoustaa ja äänestää voidaan myös etänä.

Jatkossa ETTU:n eri elinten jäsenien toimikausi on aika neljä vuotta ja jäseniä voidaan valita myös uudelleen seuraavalle kaudelle. Päätökseksi tuli sekin, että jokaisessa komiteassa on oltava vähintään 30 prosentin sukupuolinen vähemmistö.

Joukkue-EM on jatkossa päivän pitempi kuin tähän asti. Joukkueen kokoonpanosääntöjä muutettiin niin. että ne ovat nyt täysin samat kuin ITTF:lläkin. Euroopan TOP-16 puolestaan pelataan jatkossa paras seitsemästä -menetelmällä aikaisemman paras viidestä sijasta. Kokous päätti vielä, että jatkossa alle 13-vuotiaiden EM-kisa on jatkossa virallinen. Joukkuekisa pelataan sekajoukkuein, minkä toivotaan ohjaavan enemmän panoksia tyttöpingikseen.

ETTU:n jäsenmaksu pysyy entisenä (750 €). Keräys Ukrainan pöytätenniksen avuksi ei toistaiseksi ole oikein purrut, kun tavoite on 100 000 € ja kasassa on toistaiseksi vain 2 000 €. Ylipäätään ETTU olettaa kuluvan vuoden menevän taloudellisesti nollatulokseen, mutta ennuste sisältää kyllä monia epävarmuuksia.

Dorte Darfelt ja Ronald Kramer saivat vasta tässä kokouksessa kunniajäsenyytensä, vaikka heidät valittiin jo viime vuonna. Edellinen on ETTU:n tanskalainen talouden varapresidentti takavuosilta, jälkimmäinen taas ETTU:n hollantilainen puheenjohtaja ennen Levitinin kautta.

Lisäksi jaettiin seitsemän kunniaplakaatia. Nimet ovat meille aika tuntemattomia Norjan entistä toiminnanjohtajaa (40 vuotta!) Sven-Erik Norrbytä ja unkarilaista mestaripelaajaa Krisztina Tothia lukuun ottamatta.

Ruotsin liiton toiminnanjohtaja Thomas Buza ja puheenjohtaja Dennis Lindahl esittelivät seuraavaksi Malmön EM-kisoja ensi vuoden syyskuussa. Hienolta näytti! Karsinta pitää selvittää, jotta on mukana 24 maan lopputurnauksessa. Siellä pidetään myös ETTU:n seuraava kokous. Tämän kokouksen Moura päätti klo 13 jälkeen, joten runsas neljä tuntia siinä hurahti.

NETU:lla myös kokous

Lounastauon jälkeen jatkoimme NETU:n eli Pohjois-Euroopan Unionin kokouksella. Paikalla olivat edustajat Suomen (Esko ja Sonja) lisäksi Islannista, Latviasta, Liettuasta, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta. Tanskan puheenjohtaja Henrik Vendelbo johti puhetta ja listasi kolme asiaa:

– ”Kisatyöryhmä” miettimään NETU-mestaruuskisoja: Kuinka kehittää kisoja, millä kisaohjelmalla mennään, yritetäänkö saada ITTF:n rankingpisteitä jne. Se perustettiin. Vendelbo ja Tanskan pääsihteeri Martin Lundkvist ainakin kuuluvat ryhmään. Suomen edustajaa pohditaan vielä.

– Budjetti ja osa-aikainen ”hallintohenkilö” NETU:lle. Idea on alun perin ruotsalaisilta. Thomas Buzan kanssa perustimme pienen työryhmän, joka miettii, mitä kaikkea tuossa tehtävässä pitäisi tehdä ja mikä olisi NETU:lle tärkeää.

– Juniorikisojen isäntä 2023, koska Islanti vetäytyi järjestelyistä. Viro otti (vanhaan tapaan) vuoden 2023, mutta Norja järjestää nämä kisat 2024.

Myös ETTU:n pomo Pedro Moura vieraili kokouksessa. Hän puhui paljon vaikeuksista WTT:n kanssa. Maailman ranking on yksi paha ongelma ja kansainvälisten kilpailujen järjestäminen toinen. ”Painostakaa niitä” oli Mouran ohjeille NETU-maille. Sitähän me totta vie olemme tehneet, mutta emme silti pysty järjestämään Finlandia Openia.

Kiinan maajoukkueryhmään kuuluvat miespelaaja Zhou Qihao sekä naiset Chen Xintong ja Qian Tianyi olivat perjantai-aamuna Ruskeasuolla harjoittelemassa. Treenisessio Ruskeasuolla tuli eteen hieman yllättäen ja apuna järjestelyissä toimi jälleen PT Espoon Xisheng Cong. 

Kiinalaisten joukkue oli palaamassa kisamatkalta Suomen kautta takaisin Kiinaan, kun korona pisti suunnitelmat uusiksi. Samalla meni uusiksi myös aikataulu kotiinpaluun suhteen, sillä 20 päivän pelireissulta vain valmentaja palaa viikonloppuna kotimaahan ja pelaajat jatkavatkin lauantaina Tsekkeihin kohti seuraavaa WTT-kisaa. 

Perjantaina Ruskeasuolla aamutreeneissä olleet muutamat kotimaiset pelaajamme pääsivät myös hieman kokeilemaan kansainvälistä pelitasoa.

Pohjolan Sporttiturva-vakuutuksen lunastaminen lisenssin hankinnan yhteydessä ei ole mahdollista kaudella 2022/2023. Syynä ovat muuttuneet viranomaissäädökset, joiden mukaisesti Pohjola ei voi tarjota vakuutusta yksittäisille henkilöille lunastettavaksi liiton järjestelmän kautta.  Jatkamme Pohjolan kanssa keskusteluita ja etsimme uusia vaihtoehtoja vakuutuksen osalta.

JEM-raporttia en halua enää nostaa ylös vaikka puhuin tästä asiasta siinä. Eli kovaa  ja varmasti. Myös läheltä pöytää. Tämä video Münchenin EM-kilpailuista antaa aika hyvän kuvan siitä, mitä tarkoitin. Natalia Bajor pakotti Annett Kaufmannin juuri tällaiseen peliin ja se oli lähellä päättyä hyvin alatilanteesta 1-3 ja 6-9 lähtien (8-5-johto seitsemännessä). Loistava ottelu  joka tapauksessa.

Miesten peli on hieman erilaista, mutta silti sama laki pätee. On pystyttävä lyömään uudelleen ja uudelleen, vaikka kovat lyönnit tulevat takaisin.

En laita tähän sen suurempia viisauksia. Katsokaa tämä minuutin video! Neljäs ralli on bonusta. Hyvä kämmen hankalassa tilanteessa (8-5 muuttunut 8-10:ksi).

MBF, PT-Espoo ja TIP-70 käynnistävät yhteistyön junioriharjoitusten osalta. Seurat järjestävät yhteiset junioriharjoitukset keskiviikkoisin Ruskeasuolla kello 17.00-19.00, ensimmäinen harjoitus 24.8.  Samaan aikaan hallissa harjoittee maajoukkueryhmä, joten halli on täys nuoria tulevaisuuden pelaajia. Aikuispelaajien kannattaa tämä huomioida omissa aikatauluissa. Seuraryhmän valmentjana toimii myös nuortava tulevaisuuden voimaa Lauri Hakasteen muodossa.

Veteraanien MM-kilpailut järjestetään tammikuussa 2023 Omanin Muscatissa. Kilpailuissa pelataan seuraavat ikäluokat:
(osallistumisoikeus kyseiseen luokkaan suluissa olevan syntymäajan mukaan) 

• 40-44 ( 1982 – 1978 )
• 45-49 (1977 – 1973)
• 50-54 (1972- 1968)
• 55-59 (1967 – 1963)
• 60-64 ( 1962 – 1958)
• 65-69 ( 1957 – 1953)
• 70-74 (1952 – 1948)
• 75-79 (1947 – 1943)
• 80-84 (1942 – 1938)
• 85-89  (1937 – 1933)
• Yli 90 ( 1932 ja aikaisemmin syntyneet)

Kisajärjestäjän sivut ja rekisteröityminen kilpailuun:
Oman Table Tennis Association (wvc2023.com)

Kolmen vuoden koronatauon jälkeen pääsin vihdoin taas seuraamaan JEMmiä. Vuonna 2020 kisoja ei järjestetty ja 2021 kisat eivät olleet avoinna yleisölle. Pakkohan siis oli Belgradiin matkustaa. Se oli yllättävä ongelma, että lentolippujen hinnat olivat melkoiset Belgradiin. Ei vaikuta miltään suositulta turistikohteelta tästä päätellen.

Matka alkoi tiistaina 5.7.

Tein kyllä valtaisan virheen hyväksyessäni Lufthansan sivun ehdotuksen, jossa Müncheniin saapumisen jälkeen on vain 40 minuuttia aikaa vaihtaa Belgradin lentoon! Eihän siinä ollut mitään järkeä. Kamala riski. Ja riski toteutui heti alussa, kun lento Müncheniin myöhästyi ainakin tuon 40 minuuttia. Niinpä ryntäsin Münchenin kentän portille vain nähdäkseni, että kone oli jo lähtenyt. Tai sen tiedon sain kysymällä.

Alkuperäisen lentosuunnitelman mukaan olisin ollut mukavasti Belgradissa jo kello 16:40. No enpä ollut.

Siinä ei sitten muu auttanut kuin mennä Lufthansan Service Centeriin. Lähellä oleva oli tietysti suljettu ja piti kävellä kilometri auki olevaan Service Centeriin. Siellä oli pitkä jono ja kahdelle auki olevalle luukulle parhaillaan parkkeeranneiden asiakkaiden ongelmat vaikuttivat olevan uskomattoman mutkikkaita. Jono ei liikkunut lähes tuntiin. Mutta kahden tunnin seisomisen jälkeen pääsin kertomaan ongelmani. Se ratkaistiin nopeasti. Lentäisinkin ensin Milanoon ja sieltä sitten vaihto Belgradin koneeseen. Ja tietysti Milanon kone oli heti lähdössä.

En muista, paljonko Milanon lento myöhästyi, mutta Milanon kentällä  piti kuitenkin oleman kova kiire klo 21.05:n Belgradin lennolle. No eihän se lähtenyt silloin. Kone oli jo kaksi tuntia myöhässä. Portti luvattiin antaa klo 21:00. Ei annettu.

Lopulta annettiin edes se tieto, missä siivessä portti on. Mutta lähtö siirtyi ja siirtyi. Lopulta kerrottiin, että kone lähtee neljä tuntia myöhässä noin kello yksi yöllä. Joku italialainen juniorijoukkuekin joutui notkumaan paikalla saman verran.

Kahden maskittoman matkustajan keskellä lensin sitten viimein Belgradiin. Vasemman puoleinen oli iloisesti flunssassa nenän niistämisen perusteella. Kiva juttu!

Belgradiin laskeuduttiin noin kello kaksi yöllä. Uudet seikkailut olivat odottamassa!

Ei tullut matkalaukkua!

Olin osannut pelätä matkalaukkuni puolesta siitä alkaen, kun minut uudelleen reititettiin Milanon kautta. En uskonut, että matkalaukkuni seuraa perässä. Kysyinkin siitä Münchenissä, ja siellä vakuutettiin, että laukku seuraa perässä. No ei seurannut. Odotin ja odotin, eikä laukku tullut. Hyvin samalta näyttävä laukku kyllä tuli, mutta sen ehti siepata joku perhe. Olisi pitänyt mennä varmistamaan, mutta en mennyt. Nyt on siis pelkona se, että oma laukkuni meni heille. Mutta se jää ikuiseksi arvoitukseksi, ellei sitten omaa laukkuani löydy.

Menin tekemään ilmoitusta erittäin askeettisen matkatavarahihnaosaston Lost&Found -tiskille. Totta kai siellä oli edelläni muutama asiakas, joilla oli valtavan monimutkaisia murheita. Niiden selvittelyä odotin 1,5 tuntia. Kun oma vuoroni tuli, virkailija olikin kadonnut! Mutta tilalle tuli epäystävällisen tympeä mies, jonka kanssa olin jo aiemmin keskustellut. Muuten olisin saanut hoitaa asiani ystävällisen naisen kanssa (kts. myöhemmin). No tein kuitenkin katoamisilmoituksen. Mies osoitti ilmoituksessa olevaa puhelinnumeroa ja kehotti soittamaan siihen seuraavana päivänä jostakin syystä. Soitinkin parin päivän päästä, mutta numerossa vain nauha kertoi, että tämä numero ei toimi. Pitää ottaa yhteyttä lentokentän sen ja sen osaston johtajaan. Siis menemällä paikan päälle etsiskelemään moista johtajaa! Enpä mennyt.  Paperissa oli myös email-osoite. Mutta sinne lähettämääni emailiin ei tietenkään vastattu.

Edit: Matkalaukun sain lopulta Suomessa lähes neljä viikkoa myöhemmin! Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Taksikyyti hotellille

Kelo neljä yöllä oli sitten edessä matkustaminen hotellille. Ankealla pimeällä taksialueella kaksi  epäkohteliasta huijaria selittivät, että taksikyyti keskustaan maksaa noin 50 euroa. ”Polttoaine on kallistunut ja netissä olevat tiedot 20 eurosta ovat vanhentuneita” tuli molempien suusta. Se ystävällinen nainen Lost&Found -tiskiltä oli käynyt huikkaamassa perääni ohjeet taksin saamiseen, mutta siinä tilanteessa umpiväsyneenä ohjeet olivat menneet ohi. Palasin  takaisin ja nyt löysinkin Airport taxin kioskin. Siellä kerrottiin hinnaksi 20 euroa ja annettiin sitä vastaava voucher mukaan, jossa oli määränpääni osoite. Kohta tulikin taksi tuomaan matkustajaa lentokentälle, ja sain siitä itselleni taksin. Huijarit ehtivät kysyä, paljonko maksuksi luvattiin. Kun kerroin, että 20 euroa, toinen näistä 40-50-euron miehistä tarjosi kyytiä 15 eurolla. Tämä oli viimeinen kerta, kun törmäsin epärehellisiin takseihin Belgradissa. Tämän jälkeen mittari oli aina päällä ja hinta oikea.

Saapuminen hotellille

Pimeällä kadulla oli vastassa henkilökunnan edustaja, joka ohjasi minut huoneeseeni. Kyseessä oli kahvila, jolla oli myös neljä hotellihuonetta. Huoneeseeni pääsin klo 04:30. Huh! Ensiksi olin väsyneenä pettynyt huoneeseeni, mutta siinä hässäkässä sotkinkin muistikuvaani eräästä toisesta hotellista, josta olin katsonut huonetta. Huone siis vaikutti pieneltä eikä siinä ollut erillistä keittokomeroa jne. Aluksi en löytänyt edes suihkua! Siksi olin erityisen harmissani. Lopulta se löytyi. Seinäksi luulemani olikin suihkun ovi.

Mutta huone oli aivan tavattoman kylmä. Ilmastointi posotti täysillä pakkasilmaa. Siltä tuntui, kun ulkona oli todella lämmintä. Henkilökunnan edustaja näytti, miten lämpöä soi säätää kaukosäätimellä.  Uskoin tarinaa ja laitoin lämmöksi +28 ja menin nukkumaan.

6.7. keskiviikko – ensimmäinen kisapäivä

Valitettavasti heräsin flunssaisena kolmen tunnin unien jälkeen. Minun terveyteni ei kestä ollenkaan ilmastointilaitteista tulevaa kylmää puhuria. Sairastun joka kerta, ja siihen tosiaan riittää muutama tunti. Kävellessäni Stark Arenalle huomasin kurkkuni olevan täynnä  limaa, jota piti yrittää kakoa pois. Oli selvää jo aiemman historiankin vuoksi, että koronasta ei ollut kysymys. Ilmastointilaitteen kylmä viima oli vaan aiheuttanut sen, että nenässä tai nielussa olleet bakteerit/virukset olivat päässeet elimistööni ja saaneet flunssan aikaiseksi.  Todella harmillista, koska tunsin oloni sairaaksi kuuden päivän ajan. Vähän lämpöä, yskää ja nuhaa. Mutta koronaa en ollut levittämässä, joten menin hallille. Siellä taas saattoi normaalisti istua ihan omissa oloissaan. Oloni vuoksi en kauheasti jaksanut videoida ensimmäisten päivien aikana, ja joskus oli vaikea katsellakin otteluita. Univelkaakin oli kauheasti, kun jäi yksi päivä väliin. Mutta se siitä. Onneksi olo oli kuitenkin niin hyvä, että  jaksoi kävellä.

Tässä tyypillinen kävelyni aamulla hallille (nuolet vasemmalle) ja paluu illalla (nuolet oikealle). Hotellini oli siis Vanhan Belgradin puolella ja halli oli Uudessa Belgradissa joen toisella puolella. Idea London oli suosittu myöhään auki oleva ruokakauppa.

Ja reitti Uuden Belgradin puolella:

Stark Areena (kuva vinossa, ei jaksa korjata):

Suomen osalta kilpailut alkoivat kadettipoikien ottelulla Hollantia vastaan. Koska se alkoi klo 09:00, en nähnyt siitä paljoakaan, koska olin myöhässä enkä ollut vielä selvittänyt pöytänumeroitakaan. Pöytänumerot ilmestyivät vasta henkilökohtaisten luokkien alkaessa. Pari erää ja jatkopalloerää saatiin, mutta Hollanti oli hieman liian vahva. Se  päätyi lopulta sijoille 19-20.

Kadettipojat pelasivat myöhemmin toisenkin ottelun lohkossaan, jossa oli ikävä kyllä vain kolme maata. Italialta saatiin vain yksi erä. Myös Italia päätyi sijoille 19-20. Siten lohkossa ei ollut yhtään TOP-16-maata, joten kohtalo oli omissa käsissä. Italia-ottelua en nähnyt, koska oli pakko palata hotellille nukkumaan pariksi tunniksi. Jatkossa Suomi pelasi sijoista 29-37.

Junioripojat aloittivat voittamalla Maltan 3-0. Siitä ei ole paljoa kerrottavaa. Malta jäi luokan viimeiseksi eli päätyi sijalle 37. Toinen ottelu olikin sitten kova taisteluottelu Skotlantia vastaan. Se alkoi meidän kannalta huolestuttavasti, kun Sam Khosravi hävisi Skotlannin ykköspelaajalle Martin Johnsonille 1-3. Aleksi Räsänen hoiteli Jamie Johnsonin (onkohan Martinin veli?) 3-1 ja tasoitti tilanteeksi 1-1. Sitten oli vuorossa tuiki tärkeä kolmospaikkaa pelaavien ottelu. Siinä Lauri Hakaste pelasi rohkeasti ja nappasi 3-2-voiton. Kaksi viimeistä erää 10-12, 15-13!  Suomi siirtyi 2-1-johtoon. Viimeisessä ottelussa Martin Johnson johti viidettä erää jo 7-4, 9-6 ja 10-9 Aleksia vastaan, mutta Aleksi nousi 12-10-voittoon ja Suomi voitti 3-1! Näin Suomi oli ottanut päivän toisen voittonsa. Skotlanti sijoittui lopulta sijalle 36 eli Suomen lohko ei ollut kovin vaikea.

Seuraava video näyttää ottelun loppuhetket:

Junioritytöt voittivat aamulla Islannin 3-0. Islanti jäi viimeiseksi lopputuloksissa eli sijalle 36.  Illan tärkeä ottelu Bosnia-Herzegovinaa vastaan jäi minulta näkemättä. Ottelu lähti kuitenkin hyvin käyntiin siinä mielessä, että Aleksandra Titievskaja johti erin 2-1  Dzana Biogradlicia vastaan, mutta siihen se sitten jäi. Pisteiden valossa Suomella oli kuitenkin mahdollisuudet voittoon, mutta alkupäivinä Suomen peli oli vielä vähän nihkeää. Suomi hävisi 0-3. Bosnia-Herzegovina oli lopputuloksissa sijoilla 21-22.

Ensimmäisenä kilpailupäivänä olin muuten niin huonossa hapessa ja vielä ihan ulkona tapahtumista, että kirjoitin Facebookiin lopettavani pian JEM-matkat. Ehkä kuitenkin vasta 2025 voisi olla se viimeinen kerta. Vuonna 1982 oli se ensimmäinen kerta.

Illalla ehdin käydä eräässä ostoskeskuksessa ostamassa itselleni vaatteita kadonneiden tilalle.

7.7. torstai – toinen kilpailupäivä

Suomella oli toisena päivänä vain kaksi ottelua.

Junioritytöt pelasivat ensin alkulohkonsa viimeisen ottelun Englantia vastaan.  Suomella olisi voinut olla voittosaumaakin ilman ikävällä pelityylillä pelaavaa Englannin ykköspelaajaa Mari Baldwinia. Sekä Ramona Betz että Aleksandra Titievskaja hävisivät hänelle 0-3. Mutta Aleksandra voitti ilahduttavasti Englannin kakkospelaajan Jasmin Wongin 3-1. Ella Kellow nousi 0-2-tappiotilanteesta 2-2:een Anaya Patelia vastaan, mutta viides erä oli selvä. Näin Suomi hävisi 1-3 ja jäi lohkon kolmanneksi. Jatkossa Suomi pelasi sijoista 29-36. Englannin loppusijoitus oli 15.

Junioripojat pelasivat alkulohkon kärkiottelussa Hollantia vastaan. Etukäteen ottaen Suomella piti varmaan olla mahdollisuutensa, vaikka kova joukkuehan Hollanti oli. Aleksi Räsänen aloitti Hollannin ykköspelaajaa Kas Van Oostia vastaan. Valitettavasti hän hävisi hyvän viisieräisen taistelun.  Sen jälkeen Sam Khosravi ja Lauri Hakaste hävisivät ottelunsa 0-3, ja näin Suomi hävisi suoraan 0-3. Sananen kuitenkin Laurin ottelusta, jossa vastustaja Barry Berben oli myös todella hyvä. Lauri kuitenkin nosti omaa pelitasoaan ottelun aikana kovaa lyövää Berbeniä vastaan eikä antanut periksi. Juuri näin pitää toimia. Pelaajien pitää nostaa Jemmissä itsensä uudelle tasolle vaatimalla itseltä enemmän. Niitä piileviä voimavaroja on usein löydettävissä. Kun pelaa Suomessa vanhoja tuttuja vastustajia vastaan, jää helposti junnaamaan tasolle, joka alittaa oman potentiaalin.

Hollanti sijoittui lopulta hienosti sijalle 15. Suomi pelasi jatkossa sijoista 17-28.

Seuraava video näyttää viimeiset hetket Aleksi Räsäsen ottelusta:

Valitettavasti en jaksanut kuvata enempää tuona päivänä. Olin myös lannistunut, kun kameran jalusta oli jäänyt tulemattomaan matkalaukkuun.

8.7. perjantai – kolmas kilpailupäivä

Kadettipoikien joukkue jatkoi kolmen maan lohkossa Kyproksen ja Moldovan kanssa. Päivä alkoi aamuyhdeksän ottelulla Kyprosta vastaan. Kolmen maan alkupoolin jälkeen Suomi pääsi nyt pelaamaan yhdellä pelaajalla pelannutta joukkuetta vastaan. Ilmeisesti Kyproksen ykköspelaaja oli loukannut aiemmin itsensä eikä voinut pelata. Niinpä Lassi Lehtola otti yhden 3-0-voiton ja kahdesta muusta tuli wo. Tylsää. Parempi olisi ollut saada voitto pelaamalla.  Yhden pelaajan Kypros jäi tietysti luokan viimeiseksi eli otti sijan 37.

Junioritytöt pelasivat neljän maan jatkolohkossa Skotlannin, Luxemburgin ja Viron kanssa. Piti olla kaikki mahdollisuudet ykköspaikkaan ja edelleen jopa sijoitukseen 29. Aamuyhdeksän ottelussa kohdattiin Skotlanti. Kahdella erätappiolla tuli selvä 3-0-voitto. Päivän toinen ottelu Luxemburgia vastaan päättyi sitten pettymykseen. Viro oli voittanut Luxemburgin 3-0, mikä aiheutti lähes pakkovoiton paineet.  Ottelu alkoi hyvin. Ramona Betz meni jo 2-0-eräjohtoon vielä kadetti-ikäistä Enisa Sadikovicia vastaan. Lähellä oli ristiinpelaamista ajatellen yksi voitto, mutta Sadikovic vei kolme seuraavaa erää. Aleksanda Titievskaja hävisi oman pelinsä 1-3. Ella Kellow pääsi omassa pelissään 2-1-eräjohtoon, mutta sekin kääntyi tappioksi. Näin Suomi hävisi puhtaasti 0-3. Se tarkoitti sitä, että Suomen oli voitettava viimeisessä ottelussa Viro 3-0, jotta pääsisi edes eräsuhdevertailuun. Skotlannin lopullinen sijoitus oli 35 ja Luxemburgin 31.

Junioripojat pelasivat kolmen maan jatkolohkossa Tanskan ja Serbian kanssa. Suomi pelasi ensin Tanskaa vastaan klo 19:00.  Ottelu alkoi ohdakkeisesti, kun Sam Khosravi hävisi suoraan 0-3 Patrick Skarsholmille. Ei ollut saumaa. Aleksi Räsänen pelasi sen sijaan komean taisteluottelun hankalaa, vasenkätistä Theo Dyekjaeria vastaan. Aleksi eteni jo 2-0-eräjohtoon, mutta Dyekjaer tasoitti 2-2:een. Aleksi johti sitten viidettä erää 8-6, mutta Dyekjaer tasoitti kahdella syötöllä 8-8:aan ja otti erä- ja otteluvoiton kolmannella syötöllä tilanteessa 10-8. Näin Tanska meni 2-0-johtoon.

Aleksin ottelu:

Lauri Hakasteella oli tämän jälkeen vielä mahdollisuus pitää Suomi elossa. Erän Lauri saikin Cristian David Holdilta, mutta Hold oli kuitenkin liian vahva ja voitti 3-1. Näin Tanska voitti 3-0 ja Suomen mahdollisuudet sijoihin  17-20 menivät. Tanskan lopullinen sijoitus oli 18.

Laurin ottelu:

9.7. lauantai – neljäs kilpailupäivä

Halli oli muuten pahimmillaan todella kylmä rajun ilmastoinnin vuoksi. Olin lähes ainoa, joka siellä sinnitteli T-paidalla, koska lämpimät vaatteet olivat jääneet kadonneeseen matkalaukkuun (myöhemmin kävin ostamassa pusakan). Niinpä pelien  katsominen muuttui lähes kärsimykseksi palelemisen vuoksi (saattoi toki flunssallakin  olla osansa tässä). Oli pakko käydä välillä ulkona lämmittelemässä. Joka tapauksessa kylmyys häiritsi pelien katsomista pahasti.  Videoimiseen ei riittänyt voimia.

Päivä alkoi yhdeksältä (ei  kertaakaan armoa) kahdella Suomen ottelulla.

Kadettipojat kohtasivat jatkolohkonsa toisessa ottelussa Moldovan. Sitä ottelua en juurikaan katsonut juniorityttöjen samanaikaisen paljon mielenkiintoisemman ottelun vuoksi. Suomi voitti 3-0, ja vain nelinpelissä meni yksi erä. Suomi siis voitti jatkolohkonsa ja pelaisi seuraavaksi lohkon sijoista 29-31 Bosnia-Herzegovinan ja Tanskan kanssa. Moldova päätyi sijalle 34.

Bosnia-Herzegovina-ottelu alkoi klo 15.40. Se alkoi lupaavasti, kun Lassi Lehtola voitti ensimmäisen ottelun 3-2.  Leon Viherlaiho hävisi oman ottelun Bosnia-Herzegovinan ykköspelaajalle 0-3. Nelinpelissä oli hyvät saumat, kun Suomi meni 2-0-eräjohtoon. Mutta BIH vei sen lopulta 3-2.  Lopuksi Lassikin hävisi  vastustajan ykköselle eli Benjamin Zijadicille 1-3. Näin Suomi hävisi 1-3 koko ottelun. Bosnia-Herzegovinan lopullinen sijoitus oli 30.

Välähdys Lassin toisesta ottelusta (kaksi ensimmäistä erää vain):

Junioritytöt pelasivat kohtalonottelussa Viroa vastaan. 3-0-voitto piti saada lohkovoiton saamiseksi. Myös eräsuhteen pitäisi olla riittävän hyvä. Ottelu alkoi taas lupaavasti. Ramona Betz siirtyi 2-1-johtoon Vitalia Reinolia vastaan. Mutta niin vain Reinol voitti harmittavasti viidennessä 11-9 tämän kovan väännön. Näin Suomella oli tarjolla vain lohkon kolmostila.  Mutta siitä huolimatta ottelusta muodostui mielenkiintoinen, koska kumpikin halusi tosissaan voittaa.  Ensin Aleksandra Titievskaja voitti äärettömän kovassa ottelussa Arina Litvinovan viidennessä 11-9. Arina johti erin 2-1 ja yritti kaikkensa. Sen jälkeen oli Ella Kellowin vuoro pelata loisto ottelu. Raili Nurga kaatui viidennessä erässä 11-9! Sen jälkeen olikin Ramonan vuoro varmistaa Suomen voitto voittamalla Arina 3-0. Hieno 3-1-voitto Suomelle mutta valitettavasti muuten merkityksetön. Harmillista,  etten jaksanut videoita tätä hienoa ottelua. Jos Ramona olisi voittanut ensimmäisen ottelun 3-1 ja seuraavat kaksi olisivat päättyneet kuten päättyivät, Viro olisi ollut joka tapauksessa lohkoykkönen erillä 14-10. Suomi olisi noussut kakkoseksi (14-14) ja Luxemburg jäänyt kolmanneksi. Nyt Suomi jäi kolmanneksi. Viro sijoittui sijalle 29 ja Luxemburg oli siis 31.

Viimeinen ottelu pelattiin klo 20.00. Vastassa oli Malta,  jonka kanssa ratkaistiin sijat 33-34. Siinä tuli puhdas 3-0-voitto kolmella 3-0-voitolla. Loppusijoitus siis 33.

Junioripojat pelasivat jatkolohkonsa toisen ja viimeisen ottelun Serbiaa vastaan. Tästä ottelusta minulla on vain hämärät muistikuvat jos niitäkään. Olisinkohan ollut kaupassa käymässä. Mutta Suomi voitti komeasti 3-1. Aleksi Räsänen otti kaksi voittoa ja Sam Khosravi yhden voiton. Lauri Hakaste hävisi oman ottelunsa. Näin Suomi sijoittui jatkolohkossaan toiseksi ja jäljellä oli vielä yksi ottelu sijoista 21-24.

10.7. sunnuntai – viides kilpailupäivä

Viimeisenä joukkuekilpailupäivänä Suomella oli vielä kaksi ottelua. Ne pelattiin samaan aikaan.

Kadettipojat kohtasivat viimeisessä ottelussa Tanskan. 3-0-voitolla Suomi olisi ollut sijalla 29, 3-1-voitolla olisi päässyt eräsuhdevertailuun paikoista 29-31. Muuten Suomen sijoitukseksi tulisi 31. Suomelle avautui mahdollisuus, koska Tanska peluutti heidän ylivoimaista ykköspelaajaansa Dominykas Samuolisia vain nelinpelissä.

Ottelu alkoi hyvin, kun Leon Viherlaiho voitti ykköspaikkaa pelanneen Johan Engberg Havsteenin 3-1, ja Suomi siirtyi 1-0-johtoon. Ottelu päättyi hassusti, kun molemmat pelaajat olivat sitä mieltä, että tilanteessa 10-7 Leonin lyönti osui pöytään. Tuomarit eivät tätä noteeranneet vaan tilanteeksi jäi 10-8. Tuloksissa erä päättyy 11-8!

Leonin peli Havsteenia vastaan kolmannesta erästä alkaen:

Seuraavaksi Lassi Lehtola voitti Lasse Fly-Kristensenin 3-1 ja Suomi johti 2-0. Tanskan ykköspelaaja Samuolis tuli nelinpeliin mukaan ja se meni Tanskalle 3-0. Lopuksi sekä Lassi ja Leon hävisivät pelinsä, joten Tanska voitti 3-2 . Leonilla oli 2-1-eräjohto ja 6-5 viidennessä. Näin Tanska otti sijoituksen 29 ja Suomi päätyi sijalle 31.

Leonin toinen ottelu Fly-Kristenseniä vastaan:

Junioripoikien joukkue kohtasi viimeisessä ottelussaan Luxemburgin. Voitolla jaetut sijat 21-22 ja häviöllä sijat 23-24. Sam Khosravi aloitti ottelun Luxemburgin ykköspelaajaa Mael  Van Desseliä vastaan,  jonka ottelusuhde oli 7-2 ennen tätä. Sam pelasi hyvin ja sai ottelun viidenteen erään, mutta sitten ote vähän herpaantui. Luxemburg siirtyi 1-0 johtoon.

Välähdyksiä Samin ottelusta Van Desseliä vastaan:

Aleksi Räsänen tasoitti seuraavassa ottelussa tilanteeksi 1-1 voittamalla Loris Stephanyn 3-2.  Toisen erän voitto 14-12 taisi olla ottelun kulminaatiopiste. Viidenteen siis meni, mutta se oli selvä: 11-1.

Seuraavalla videolla välähdyksiä Aleksin ottelun kahdesta viimeisestä erästä:

Lauri Hakaste hävisi pelinsä Gene Wantzille 0-3 ja Luxemburg meni 2-1-johtoon. Se ottelu ei mennyt Laurilta ehkä ihan putkeen, eikä ole syytä julkaista lyhyttä videota kolmannen erän tapahtumista. Ai niin, Laurillahan oli selkä kipeänä siinä vaiheessa ja oli vaikea pelata. Viimeisessä kaksinpelissä Aleksi hävisi Van Desselille 0-3. Kolmannessa erässä oli vielä vähän toivoa, kun Aleksi johi 7-5. Loput pisteet kuitenkin Van Desselille 6-1. Näin Luxemburg oli voittanut koko ottelun 3-1 ja sen sijoitukseksi tuli jaettu 21-22. Suomi jäi sijoille 23-24. Van Dessel oli liian vaikeasti voitettava. Hän on sijalla 46 ITTF:n U19B-rankingilla.

11.7. maanantai – kuudes kilpailupäivä

Joukkuekilpailuiden jälkeen  jatkettiin heti henkilökohtaisilla luokilla. Koskahan mahtoikaan olla viimeinen kerta, kun tässä välissä oli vapaapäivä, jolloin pelaajille järjestettiin kiertoajeluita ym? Ainakin 2002  Moskovassa vapaapäivä oli vielä käytössä.

Kaksinpeliluokkiin tuli uutena, hyvin tervetulleena uudistuksena 3-4 pelaajan karsintalohkot (vai oliko jo viime vuonna?). Sijoitetut alkoivat suoraan 128 joukossa pääkaaviossa. Hienoa oli sekin, että lohkoista pääsi jatkoon kaksi parasta. Jokainen saa siis vähintään kolme ottelua. Lohkoissa pelattiin ”paras viidestä” -systeemillä ja cup-vaiheessa ”paras seitsemästä” -systeemillä.

Lassi Lehtola aloitti suomalaisten pelit kello yhdeksän kadettipoikien kaksinpelillä. Lassilla oli kolmen pelaajan lohko. Muut pelaajat olivat Peter Alestedt (SWE) ja Francesc Carrera (ESP).  Ensin Lassi kohtasi Ruotsin hopeamitalijoukkueessa nelinpeliä pelanneen Alestedtin, joka pelasi ehkä vähän nokka pystyssä. Lassi sai erän, mutta 1-3-tappio siitä tuli.

Lassin  peli Alestedtia vastaan:

Toisessa ottelussaan Lassi hävisi Carreralle 1-3 pisteiden valossa melko tiukan  pelin, mutta se jäi minulta näkemättä. Kahdella tappiolla Lassi ei selviytynyt pääkaavioon. Sekä Ahlstedt että Carrera hävisivät ensimmäisen ottelunsa pääkaaviossa.

Leon Viherlaihon kadettipoikien kaksinpelin lohkossa pelasivat myös Patrick Skerbintz (AUT), Petter Mortensen (NOR) ja Aaron Sahr (LUX). Leon hävisi ensin Skerbintzille 0-3 ja lopuksi Sahrille 1-3. Mortensenin Leon voitti 3-1. Näin paremmin vain Sahr-ottelun, josta video alla. Luultavasti Sahr oli Leonille tuttu vastus Luxemburgista! Skerbintz voitti lohkon puhtaalla pelillä, mutta muut pelasivat ristiin. Mortensen meni jatkoon parhaalla eräsuhteella (4-3), Leon tuli kolmanneksi (4-4) ja Sahr jäi neljänneksi (3-4) Leon jäi alkulohkoonsa kahdella tappiollaan. Skerbintz voitti jatkokaaviossa yhden ottelun mutta putosi 64:n joukossa. Muistan hämärästi, että kerran on Suomi joskus ollut paras näissä tasavoittotilanteissa.  Mortensen hävisi sitten pääkaaviossa heti 128:n joukossa.

Leonin peli Aaron Sahria vastaan:

Lauri Hakaste pelasi junioripoikien kaksinpelin karsinnassa kolmen pelaajan lohkossa, jossa hänen lisäkseen olivat  Matthias Danzer (GER) ja Dimitrije Pavlovic (SRB). Danzer on Saksan hallitseva U18-mestari huhtikuulta. Lauri aloitti häntä vastaan ja pelasikin todella hyvin ja ennakkoluulottomasti vaikka hävisi 0-3. Erityisesti kolmas erä oli hyvä. Sen hän hävisi vain 10-12. Danzer voitti pääkaaviossa yhden ottelun mutta putosi 64:n joukossa. Tulosten valossa Lauri pelasi hyvin myös Pavlovicia vastaan, mutta en nähnyt ottelua: 11-13, 11-13, 11-13. Lauri ei päässyt pääkaavioon, vaan hänen pelinsä päättyivät karsintalohkoon. Pavlovic hävisi heti pääkaavion ensimmäisen ottelun eli 128:n joukossa.

Laurin ottelu Danzeria vastaan:

Aleksi Räsänen pelasi junioripoikien kaksinpelin karsinnassa neljän pelaajan lohkossa,  jossa olivat hänen lisäkseen Yiğit Furkan Şimşek (TUR), Kas Van Oost (NED) ja Georgi Eftimov (BUL). Aleksin ensimmäinen ottelu oli Şimşekiä vastaan. Sen hän voitti vakuuttavasti 3-0 vaikka olikin toista alla 9-10 ja 10-11.

Aleksin peli Şimşekiä vastaan:

Toisessa lohkonsa ottelussa Aleksi pelasi Van Oostia vastaan. Se oli heidän toinen kohtaamisensa. Joukkuekilpailussa Van Oost voitti viidennessä 11-8 ja nyt viidennessä 11-7. Aleksi taisteli rajusti, mutta se ei vaan riittänyt ihan. Paras taistelu käynnistyi ehkä vähän liian myöhään, koska Van Oost meni 2-0-eräjohtoon. Koska Van Oost oli jo voittanut Eftimovin 3-2, tarjolla oli enää lohkon kakkospaikka, koska samaan aikaan Eftimov voitti Şimşekin. Van Oost voitti pääkaaviossa yhden ottelun mutta putosi 64:n joukossa häviämällä seitsemännessä 11-13.

Aleksin ottelu Van Oostia vastaan:

Lohkon viimeisessä ottelussa ratkaistiin sitten toinen jatkopaikka. Aleksin ja Eftimovin välinen ottelu oli hieno pitkän päivän päätteeksi (alkoi klo 19:00).  Aleksilta hieno suoritus, kun hän rutisti 3-2-voiton ja selvisi pääkaavioon. Erätilanteessa 1-1 pelattiin kaksi tärkeää rallia, jotka Aleksi käänsi itselleen: 5-5 ja 7-5.

Aleksin ottelu Eftimovia vastaan:

Sam Khosravi pelasi kolmen pelaajan karsintalohkossa. Hänen lisäkseen lohkossa olivat  Amar Isabegovic (BIH) ja Felix Boehler Thomassen (NOR). Sabegovic-ottelua en nähnyt. Sam voitti sen 3-1. Toisessa ottelussa Sam voitti Thomassenin 3-1 sinnikkäällä taistelulla vaikeuksien jälkeen. Thomas johti erissä 1-0 ja toista erää 9-7 ja 10-9. Thomassen pelasi joukkuekilpailussa Norjan kakkos-kolmospaikkaa ottelusuhteella 1-8. Hän voitti kuitenkin Isabegovicin 3-2 ja meni pääkaavioon kakkosena. Sam oli lohkoykkönen. Thomassen hävisi ensimmäisen ottelunsa pääkaaviossa 128:n joukossa.

Samin ottelu Thomassenia vastaan:

Aleksandra Titievskaja pelasi kolmen pelaajan lohkossa. Muut pelaajat  olivat Evelyn Ungvari (ROU) ja Aikaterini Alexoudi (GRE). Aleksandran ensimmäinen ottelu oli Ungvaria vastaan. Hän pelasi vallan erinomaisesta ja vei ottelun viidenteen erään kovaa romanialaista vastaan mutta hävisi 2-3. Ungvari voitti lohkon ja pääkaaviossa vielä yhden ottelun. Noutaja tuli sitten 64:n joukossa tulevan mestarin Annett Kaufmannin muodossa.

Aleksandran ottelu Ungvaria vastaan:

Toisessa ottelussaan Aleksandra voitti Kreikan Aikaterini Alexoudin 3-1. Toisen erän voitto 15-13 oli varmasti tärkeää. Näin Aleksandra sijoittui lohkossaan toiseksi ja meni pääkaavioon. Alexoudi oli joukkuekilpailussa Kreikan kolmos/nelospelaaja eli pelasi osassa otteluita kolmospelaajana. Aleksandra pääsi kaksinpelissä hyvään vireeseen!

Aleksandran ottelu Alexoudia vastaan (vain viimeinen erä):

Ramona Betzin lohkossa oli neljä pelaajaa. Ramonan lisäksi Foteini Meletie (CYP), Katarina Laura Mihailov (MKD) ja Holly McNamara (SCO). Ramona voitti ensin Holly McNamaran selvästi 3-0. Kyproksen Meletie osoittautui sitten kovaksi peluriksi ja voitti Ramonan 3-0. Meletie on tuttu tyttö siinä mielessä, että hän pelasi Suomea vastaan kadettityttöjen joukkuekilpailussa vuonna 2017 pelattaessa sijoista 33-36. Oli jo silloin kova peluri ja vaikutti lupaavalta. Voitti Carina Englundin 3-1. Meletie hävisi ensimmäisen ottelunsa pääkaaviossa 128:n joukossa. Hän kohtasi Aleksandran lohkon ykkösen eli Romanian Evelyn Ungvarin, jolle hävisi 2-4. Johti erin 2-1 ja hävisi neljännen 10-12.

Ramonan ottelu Meletietä vastaan:

Ramona ratkaisi viimeisessä ottelussa Mihailovin kanssa lohkon kakkossijan ja pääsyn pääkaavioon. Tulin siihen otteluun myöhässä, enkä jostain syystä jaksanut videoida. Olisi pitänyt, että olisi tallentunut neljännen erän loppuhetket Ramonan johtaessa erin 2-1. Ramona oli saanut kämmenratkaisupaikan ja oli suorittamassa pomminvarmaa niittausta, kun tuomari nosti käden pystyyn. Ei mitään syytä. Ei ollut ollut verkkosyöttö (pallo oli elänyt jo monen lyönnin verran) eikä laariin tullut myöskään toisen pöydän palloa. Lopulta Ramona meni kysymään tuomarilta (lohkovaiheessa vain yksi tuomari), mistä on kysymys. Tuomari vain vastasi hymyillen, että hänellä oli käsi pystyssä. Ei kertonut syytä. Tuomari oli joku peluri jostain ex-Jugoslavian maista ja veti selvästikin rankasti kotiin päin. Näin Mihailova voitti erän 12-10 ja viidennen 11-7, kun Ramonaa edelleen häiritsi edellisen erän tapahtumat. Mihailov hävisi pääkaaviossa 128:n joukossa Anna Hurseylle 0-4, joten helppo ei Ramonan tie olisi ollut.

Ella Kellowin neljän pelaajan lohkossa pelasivat myös Christine Kalvatn (NOR), Emma Van Der Zanden (NED) ja Sol Kristinardottir Mixa (ISL). Ella voitti ensin Kristinardottirin 3-0. Erittäin hyvin hän taisteli myös kovaa norjalaista Kalvatnia vastaan mutta hävisi 1-3 ja siinä meni käytännössä jatkopaikka. koska Van Der Zanden oli niin kova. Hänelle Ella hävisi 0-3 ja tie päättyi karsintalohkoon. Kalvatn putosi pääkaaviossa vasta 64:n joukossa niukasti 3-4. Van Der Zanden hävisi 128:n joukossa tulevalle pronssimitalistille Wrobelille 0-4.

Suomalaiset pelasivat vielä yhden ottelun iltamyöhään klo 20.30.  Lauri Hakaste ja Ella Kellow pelasivat juniorien ottelun sekanelinpelin karsinnassa. Vastassa oli kova pari Valentyn Yunchyk/Emilija Riliskyte (UKR/LTU). 2-3-tappio oli tuloksena, mutta pisteet olivat tiukat: 10-12, 12-10, 6-11, 11-9, 8-11. Päivä oli ollut niin raskas, että en edes muista, huomasinko jäädä katsomaan tätä ottelua.

12.7. tiistai – seitsemäs kilpailupäivä

Aleksi Räsänen ja Aleksandra Titievskaja pelasivat 128:n joukossa Serbian paria Dusan Ezmar/Radmila Tominjak vastaan. Ottelusta muodostui dramaattinen. Aleksi ja Aleksandra pelasivat alussa mainiosti ja menivät jo 2-0-eräjohtoon. Kolmannessa erässä sama tahti jatkui ja he johtivat 6-3 ja vielä 7-5. Serbialaiset ottivat aikalisän 6-3:ssa ja aika käärmekeitot valmentaja heille juotti, koska he veivät seuraavat pisteet 7-1 ja menivät 10-7-johtoon.  Aleksi ja Aleksandra nousivat vielä jatkoille, mutta erä meni 12-14. Neljännessä erässä tilanne vaikutti taas mukavalta, kun he menivät 10-5 johtoon. Viisi ottelupalloa. Serbialaiset veivät kuitenkin seuraavat pisteet 7-0 ja ottivat erävoiton 12-10. Viidennessä serbialaisten peli oli niin vahvaa, että he voittivat 11-5.  Iso pettymys mutta erityisesti nelinpeli on vaan usein tällaista. Useimmiten olennaista on se, että pitää yrittää voittaa itse piste eikä odottaa, että vastustaja tekee virheen. Mutta niinpä Lin Gaoyuan johti äskettäin Budapestissä Tomokazu Harimotoa 3-2 ja 10-5 sekä seitsemättä erää 9-4 mutta hävisi.

Aleksin ja Aleksandran sekanelinpeli:

Sam Khosravi ja Ramona Betz aloittivat junioreiden sekanelinpelin voitolla 128:n joukossa. He voittivat Unkarin parin Wei Chen Yu/Dorina Hudak 3-1

Samin ja Ramonan nelinpelin viimeiset hetket:

Sam ja Ramona kohtasivat 64:n joukossa todella kovan parin eli Kroatian parin Ivor Ban/Hana Arapovic. Ban oli sijoitettu poikien kaksinpelissä sijalle 10 ja Arapovic tyttöjen kaksinpelissä sijalle 6. Hyvin Sam ja Ramona kuitenkin taistelivat vaikka hävisivät 1-3. Viimeisessä erässä he vielä johtivat 3-0 ja 4-2, mutta tuomari tuomitsi siinä tilanteessa heidän syötöt vääriksi. Videon perusteella Ramona ehkä laski pallon pöydän alapuolelle 3-0-syötössä ja Samin syöttö osui ensin väärään pöytäpuoliskoon 4-2-syötössä. Vai näkeekö joku videolta jotain muuta? Ban ja Arapovic menivät lopulta semifinaaleihin asti ja saivat pronssimitalit.

Samin ja Ramonan peli Bania ja Arapovicia vastaan:

Kadettien sekanelinpelissä minulta jäi paljolti näkemättä Leon Viherlaihon ja Latvian Aleksandra Jersovan ottelu Belgian paria Charler Janssens/Lilly Laffineur vastaan 128:n joukossa. Belgialaiset voittivat tasaisen ottelun 3-1. Valitettavasti ottelusta ei ole videota, mutta salissa vaan tapahtui liikaa koko ajan. Belgialaiset hävisivät seuraavan ottelun 2-3 64:n joukossa. Se oli valtaisa ottelu, jossa he johtivat erin 2-0 mutta kaksi viimeistä erää 12-14, 10-12.  Jerseyn ihmetyttö Hannah Silcock oli toisella puolella.

Lassi Lehtola pelasi kadettien sekanelinpeliä Norjan Elsa Bornøn kanssa. He hävisivät 0-3 mutta laittoivat silti aika koville parin Thomas Laruelle/Nina Nemethova (BEL/SVK).  Laruelle/Nemethova  hävisi seuraavan ottelun 64:n joukossa 0-3.

Lassin ja Elsan sekanelinpeli:

Lassi Lehtola ja Leon Viherlaiho panivat kadettipoikien nelinpelissä 64:n joukossa norjalaiset vastustajansa, Michael Farnes ja Petter Mortensen, lujille, mutta ottelu kääntyi 9-11-tappioon viidennessä erässä.  Toinen tai kolmas erä olisi saanut tulla suomalaisille: 12-14, 11-13. Norjalaiset hävisivät seuraavan ottelunsa 32:n joukossa.

Lassin ja Leonin nelinpelin viides erä:

Mutta muuten Belgrad oli mukava kaupunki kävellä. Paitsi liikenteen melu ja isot nopeudet vähensivät nautintoa. Belgradilla ei taida olla ohimenoteitä eikä kehäteitä. Kaikki liikenne menee keskustan läpi ja usein kovalla nopeudella. Sellaista ei näe esimerkiksi Budapestissa tai Prahassa muistaakseni.  Autoilijat antavat kyllä yleensä tietä, jos pyrkii suojatielle. Silti pitää olla tarkkana. Erityisesti silloin, kun tielle liittyy takaa viistosti toinen tie. Kerran olin jäädä auton alle, kun auto tuli huoltoaseman pihalta ja viistosti oikealta takaa. Luulin kuljettajan huomanneen minut, kun auto tuli aika hiljaa. Niinpä astuin suojatielle, jolloin kuljettaja kiihdytti autoaan. Ehdin juuri hypätä taaksepäin, ja kuljettajakin pysäytti autonsa viimein minut nähtyään. Avasi sitten ikkunan jatkaessa ajoaan ja ilmeisesti huuteli anteeksi tms. Tämän jälkeen olin tooodella varovainen.

Serbiassa muuten tupakoidaan todella paljon. Niin naiset kuin miehet. Alaikäisten en kuitenkaan nähnyt tupakoivan.

Yhdetkään avoimessa tilassa olleet liukuportaat eivät toimineet. Aina piti nousta portaat ihan itse. Oli sellainen tunne, etteivät ne ole toimineet kymmeniin vuosiin.