Kansainvälisen Pöytätennisliiton vuosikokous on todella iso tapahtuma. Onhan kyseessä mailman suurin urheilujärjestö, jossa on 227 jäsentä, Ammanissakin kokoustilaa saattoi sanoa melko mahtipontiseksi, kun taustaskriinikin oli leveydeltään hyvinkin 20 metriä.

Ruotsalainen puheenjohtaja Petra Sörling avasi kokouksen monin kohteliaisuuksin mm. järjestäjiä kohtaan. Sitä seurasi joukko paikallisen tason terveisten tuojia. Vähitellen päästiin asiaankin ja aloituksena oli nimenhuuto. Sitten seurasikin pitkähkö tauko, kun internetyhteydet eivät toimineet tai ainakin linjoilla oli runsaasti aliresursointia.

Nimenhuutoa ei milloinkaan vahvistettu, mikä on mielenkiiintoista. Yksikään äänestys ei ollut tiukka, joten ei sillä kauheaa merkitystä ole. Katsotaan sitten aikanaan pöytäkirjasta! Sen kuitenkin tiedämme, että Venäjä sen paremmin kuin Valko-Venäjäkään eivät olleet paikalla vaan kokoustivat etänä. Mitä ilmeisemmin ITTF:n vahvasta suosituksesta.

Kokousrutiinien jälkeen Sörlimg jatkoi kokouksen puheenjohtajana. Edellisen eli Houstonin kokouksen pöytäkirjan hyväksymisestä keskusteltiin, koska ITTF:n qatarilainen varapresidentti ei saanut USA:n viisumia.

Vuoden aikana edesmenneitä muistettiin hiljaisuudella. Qataria kiitettiiin “Lähi-idän kuplakisasta”,  Japania Tokion olympiakisojen järjestelyistä, USA:ta MM-kisajärjestelyistä, Portugalia Nuorten MM-kisoista, Singaporea WTT Cup-finaaleista ja vielä Jordaniaa Summitin järjestelyistä.

Seuraavaksi hyväksyttiin vuosikertomukset ja strateginen suunnitelma. Jälkimmäinen on iso kokonaisuus, joka varsinaisesti vahvistetaan ensi vuoden vastaavassa kokouksessa. Samalla esiteltiin myös uutta “yksikköä”, jonka nimi on ITTF Foundation. Tuloksena on kuulemma parempaa elämää.

Ensimmäinen juttu on se, että kansainvälinen Pöytätennispäivä on vastedes 23.4 eikä 6.4. kuten aikaisemmin. Toinen uudistus on Parkinson- ja Alzheimer-potilaiden MM-kisat Kreikassa marraskuussa. Omassa esityksessään Foundation tuomitsi jyrkästi Venäjän toimet Ukrainassa.

WTT:kin esitteli toimiaan ja on kovin tyytyväinen. Kaikki mailman pöytätennismaat eivät. Ihan huippupelaajat ja -maat lienevät sen toimista kuitenkin iloisia. Seuraavaksi käsiteltiin vuoden 2021 tulot ja menot.  Tulot kasvoivat 20 miljoonaan dollariin, mutta kun kuluja oli 24, tappiota tuli nelisen miljoonaa. Kuluvalle vuodelle on suunniteltu huimaa lähes 100 % kasvua ja noin kolmen miljoonan postiivista tulosta. Seuraavien vuosien kasvusta povataan vielä isompaa.

Sekä vanhan vuoden menot että kuluvan budjetti ja myös sitä pitemmän ajan suunnitelmat hyväksyttiin ainakin melkein yksimielisesti. Äänestyksen seuraaminen oli jossain määrin hankalaa, kun sali äänesti kättä nostamalla ja iso osa kokousdelegaateista virtuaalisesti. Vielä ennen lounasta hyväksyttiin vastuuhenkilöiden raportit menneestä vuodesta. Niitä riitti…

Lounaan jälkeen jatkettiin maanosapresidenttien raporteilla. Nekin kuitattiin melkein yhdessä hujauksessa, kuten myös eri komiteoiden ja vastuuhenkilöiden vastaavat. Kaikki vastuuvapaudet myönnettiin ainakin lähes yksimielisesti ja järjestön vastuullisuusraportointikin kelpasi kokousväelle hyvin.

Sitten mentiin erilaisiin vuosikokoukselle tehtyihin sääntömuutosehdotuksiin. Ensimmäinen koski laajasti ITTF:n hallinnon (ja Handbookin) kehittämistä ja se hyväksyttiin soraäänittä. Pallosta päätettiin, että se ei enää voi selluloidista tai sisältää sitä, vaan kaikkien pallojen on oltava pelkästään muovisia. Rungostakin puhuttiin, sillä Hong Kong ehdotti, että sen ei enää tarvitsisi olla pääosin puuta. Esitys kuitenkin tyrmättiin selvin numeroin.

Iran ehdotti “keskusteluehdotuksissa” (resolutions) verkkosyötön poistamista (mistä Matti Kolppanen on puhunut jo vuosia), mutta sekään ei saanut kannatusta.

Lähes viimeiseksi edessä oli mielenkiintoinen asia eli vuoden 2025 MM-kisaisäntä. Siitä kisasivat Qatar ja Espanja, tarkemmin Doha ja Alicante. Lopputulos oli, että Doha sai 57 ääntä ja Alicante 39. Kisat siis Qatariin. Suomessa jalkapallon MM:n aikana käytyyn keskusteluun nähden yllättävää, mutta kannattaa muistaa, että näissä asioissa me Pohjoismaat olemme poikkeus suhteessa muun maailman linjaan.

Seuraava AGM on vastaava Summit elokuussa 2023. Paikkaa ei vielä tiedetä. Kun muita asioita ei ollut, siihenpä se kokous sitten loppuikin. Koko lailla kahdeksan tuntia istuttiin.

Vielä on todettava, että kaiken kaikkiaan jo ennen kokousta ITTF:n työpajoissa nousi esiin asioita, joita me emme niin allekirjoita. Puheet kestävästä kehityksestä tai läpinäkyvyydestä eivät vakuuta meitä siinä mielessä, että koemme olevamme näissä asioissa aika paljon pitemmällä. Eivätkä vakuuta linjauksetkaan, joissa ITTF:n toimitusjohtaja lupaa lajin kehittyvän jalkapalloa suuremmaksi. Ei kuulosta kovin realististelta.

Sen sijaan realistista on, että modernissa kansainvälisessä pöytätenniksessä on yksi perussääntö: mitä pienempi pöytätennismaa olet, sitä heikommassa asemassa olet, jatkossakin. Eikä tule olemaan eurooppalaisilla noin yleisemminkään helppoa!

EUROOPAN UNIONIN KOKOUS

Tästä lähtökohdasta olikin hyvä tulla ETTU:n eli Euroopan Pöytätennisunionin ylimääräiseen kokoukseen, vielä samana iltana.

Istuva puheenjohtaja, portugalilainen Pedro Moura avasi kokouksen ja kertoi heti alkuun, että kaikkia asioita ei tällä istunnolla hoideta, vaan hommia jatketaan etänä tammikuussa. Nimenhuuto kertoi, että paikan päällä 26 ja etäyhteyden päässä 14 jäsentä. Meitähän on yhteensä 58, joten 18 jäsentä ei osallistunut lainkaan.

Kun kokousrutiinit olivat ohi, puhuttiin ensi vuoden budjetista. Asioista ETTU:n hallituksessa vastaava englantilainen Sandra Deaton kertoi, että tältä vuodelta tulee aikanaan merkittävä plusmerkkinen tulos. Ensi vuodelle budjetoidaan kokopäivätoiminen puheenjohtaja eli korvaus Mouralle. Hyvin tasan miljoonan euron budjetilla tehdään ensi vuonna vajaan 70 000 euron tappio. Budjetti hyväksyttiin yhtä ääntä vaille yksimielisesti.

Kokous valitsi vielä järjestön tilintarkastajat ja siinäpä se sitten olikin, melko tarkasti kymmenen tunnin kokouspäivä. Järjestön pääsihteeri Richard Scruton halusi vielä kiittää tiimiään kokousjärjestelyistä. Sen jälkeen puheenjohtaja Moura totesi, että tämä on englantilaisen herrasmiehen Scrutonin viimeinen kokous, koska hän siirtyy eläkkeelle vuoden lopussa. Aplodeista ei ollut tulla loppua. Tässä fiilingissä oli hyvä lähteä illalliselle.

Kansainvälisen liiton historian ensimmäinen Summit eli “iso kokous” järjestetään itsenäisyyspäivämme ympärillä Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Suomesta on allekirjoittaneen lisåäksi paikalla varapuheenjohtrajamme Sonja Grefberg, toki enemmän Euroopan Pöytätennisunionin edustajana.

Kokoukset aloitettiin sunnuntaina Pohjois-Euroopan Unionin eli NETU:n epävirallisella kokouksella. Olimme Sonjan kanssa mukana ja kokoukseen liittyi myös kansainvälisen liiton ITTF:n ruotsalainen puheenjohtaja Petra Sörling avustajansa Anita Ullmannin kanssa. Suomen lisäksi paikalla olivat Latvian, Norjan ja Ruotsin edustajat.

Petra totesi, että Ammanin Summit on historian ensimmäinen laatuaan ja samalla tiistain vuosikokous siis ensimmäinen MM-kisojen ulkopuolella. Petra muuten iloitsi siitä, että vastikään pelatuilla Kiinan joukkueiden MM-kisoissa oli kuulemma yli miljardi TV-katsojaa.

Summit eli MM-kisojen ulkopuolella kokoustaminen otetaan tavaksi jatkossakin. Etelä-Afrikan Durbanin MM-kisoissa 2023 ei järjestä kokousta ja seuraavan kerran mailman pingisväki tapaa elokuussa “jossakin”. Sörling jatkoi, että Espanjan Granadassa pelattiin “vihreät” Para-MM-kisat. Tapahtuma oli onnistunut.

Vuoden 2025 MM-kisajärjestäjyydestä kisaavat tiistain kokouksessa Qatar ja Espanja. Ja Sörlingin mukaan kisa myös ITTF:n seuraavasta presidentistä on jo alkanut. Häneltä kuulemma kysellään Aasiassa, “miksi haluat olla puheenjohtajana vain yhden kauden”. Sellaista ruotsalainen ei oman kertomansa mukaan ole koskaan sanonut.

Todettakoon lisäksi, että Ammanin kokouksessa Venäjä ja Valko-Venäjä ovat mukana vain etäyhteyden kautta.

NETU:n piti alunperin puhua tiistain kokouksen esityksistä. Sitä emme milloinkaan tehneet, joten siirryimme Sörlingin poistuttua NETU:n omiin asioihin.

Ensimmäiseksi järjestön tanskalainen puheenjohtaja Henrik Vendelbo vahvisti, että siirrymme ensi vuoden alusta keräämään jäsenmailta jäsenmaksua. Suomen osuus on 1000 €. Suomen liitto kerää ensimmäiset jäsenmaksut, sillä olen itse lupautunut toimimaan NETU:n “hallintopäällikkönä” ja keräämään esimerkiksi pöytäkirjat, päivittämään vähän sääntöjä ja pitämään yllä NETU:n kisakalenteria. Jäsenmaksut ovat korvaus siitä, mutta ne jääköön liitolle.

Vielä kuulimme paikalla olleiden jäsenmaiden tilannekatsauksia. Ruotsin pääsihteeri Thomas Buza kertoi, että heillä on juuri takana “konvent” eli “kehitysseminaari”, johon he seuraavalla kerralla aikovat kutsua kaikki NETU:n jäsenmaat. Ruotsalaisilla on menossa liiton organisaatiouudistus ja käytännössä ensi vuoden EM-kisat Malmössa työllistävät heitä kovasti.  Iso TV-sopimus SVT:n kanssa on juuri allekirjoitettu. Pingiskoulut ovat kuulemma täynnä, mutta se ei silti riitä kun dropout on niin suurta.

Suomen asioissa kerroimme, että takana on juuri vuosikokous puheenjohtajavaaleineen. Muuten menemme koko lailla normaalikomennossa pandemian jälkeen, mutta vuonna 2023 liitto täyttää 85 vuotta.

Norjan puheenjohtaja Christian Ibenfeldt puolestaan kertoi, että ensi vuoden Veteraanien EM-kisassa on yllättäen vasta 1200 ilmoittautunutta. Norjalaiset ovat Ruotsin kanssa aloittelemassa yhteistyötä intialaisen IT-firman Stupan kanssa. Sitähän mekin parhaillamme selvittelemme.

Tanskan puheenjohtaja Vendelbo yllätti ja kertoi, että toiminnanjohtaja Martin Lundqvist ei jatka litossa enää tammikuussa. Vendelbon mukaan hän keskittyi liikaa harrastajamäärän lisäämiseen, vaikka liitolla on muitakin tehtäviä.

Latvian puheenjohtaja Ina Jozepsone raportoi vielä on kovasti yrittänyt saada maan seuroja mukaan eri eurooppalaisiin cup-kisoihin. Latviassakin on harkinnassa virallisen “irtomaton” hankinta. Siitähän mekin olemme puhuneet.

Ohjelma Ammanissa jatkuu ITTF:n erilaisilla teemakokouksilla. Iso päättävä kokous on tiistaina ja samana iltana kokooontuu vielä myös Euroopan unionin yleiskokous.

Olympiakomitea istui torstaina virallisen syyskokouksensa. Puheenjohtaja Jan Vapaavuori piti aluksi huolellisen tilannekatsauksen, jonka jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jääkiekkoliiton Harri Nummela.

Wushu-liitto hyväksyttiin järjestön jäseneksi ja Olympiakomitean jäsenmaksuksi vahvistettiin 800 €. Sitten oli aika hyväksyä vuoden 2023 talousarvio ja toimintasuunnitelma. Noin 10 miljoonan euron budjetilla ennustetaan noin 300 000 € plusmerkkistä tulosta. Esitykset hyväksyttiin lähes keskusteluitta. Se on selvää, että vastuullisuutta korostetaan.

Kokouksessa käytiin myös lähetekeskustelua järjestön sääntöjen muuttamiseksi. Varsinaisesti niistä päätetään vasta kevätkokouksessa, mutta näin se valmistelu etenee. Kokouksessa hurahti yhteensä runsas kaksi tuntia.

Pöytätennisliitto järjestää 18.-19.2.2023 Ruskeasuolla naispelaajien leiripäivät. Ajatus on koota samaan tapahtumaan niin maajoukkueen pelaajia kuin harrastepelaajia, niin kokeneempia pelaajia kuin aivan uusia pelaajia. Luonnollisesti ohjelmaa ja harjoittelua eriytetään. Kootaan kuitenkin kerralla paikalle isompi joukko, joka varmasti antaa toisilleen energiaa!

Leiri sisältää varmasti hyvää harjoittelua. Mitä muuta naisten yhteinen tapahtuma voisi sitten sisältää? Laita meille ehdotuksia, kaikkea ei ehkä toteuteta, mutta kaikki ehdotukset varmasti huomioidaan.

Laita jo nyt päivät kalenteriisi! Varsinainen kutsu ohjelman kera julkaistaan tammikuun alussa.

Tapahtuman suunnittelusta vastaavat Johanna Kaimio ja Taneli Keinonen. Tapahtuman ideoinnissa voi olla siis meihin yhteydessä.

jonnaschuepbach@gmail.com / taneli.keinonen@sptl.fi

Huomioikaa myös, että ilmoittautuminen pitää tehdä myös siinä tapauksessa, ettei ole tulossa. Ja tämä koskee myös varapelaajia.  Ilmoittautumislinkki on kutsussa.

Tässä linkki sunnuntain livelähetykseen:

KoKa Pöytätennis

Kello 10:00 alkavassa pelissä pöydillä 5 ja 6 pelaavat HIK – KuPTS.

(Ei laatu- tai toimivuustakuuta.)

Liiton syyskokous istuttiin torstaina. Istuva puheenjohtaja avasi tilaisuuden toteamalla, että kokous on tärkeä, sillä nyt sovitaan ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja valitaan kahdeksi vuodeksi sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ja vielä puolet hallituksesta eli neljä jäsentä. Ja jatkoi arvelemalla, että jo ensi vuonna – inflaation ja nykyisen kustannuskehityksen vuoksi – saatetaan tässä yhteydessä puhua erilaisten maksujen korotuksista.

Toinen pykälä eli edustajien valtakirjojen tarkastaminen ja läsnäolijoiden toteaminen kertoi, että ilmassa oli jonkinlaista ”sähköä”. Kolme seuraa (KoKa, Star ja Wega) olivat kokoustilassa Pitäjänmäen Sporttitalossa ja etäyhteyden päässä kokoustivat Halex, KePts, KurVi, Linnan Pingis, Maraton, OPT-86, Peräseinäjoen Toive, Pingisgurut, Por-83, PT-60, PT 75, PT Espoo, PT Jyväskylä ja TIP-70, mikä tarkoitti (peräti) 17 äänioikeutettua seuraa.

Kun vielä laskemme mukaan toiminnanjohtajan, varapuheenjohtajan sekä kokousta ilman äänivaltaa seuranneet henkilöt, saatoimme todeta, että väkeä oli enemmän kuin vastaavissa tapahtumissa vuosikausiin, ellei peräti -kymmeniin. Mikä on tietysti hienoa. Pekka Kolppanen valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja Mika Räsänen sihteeriksi. Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi kokous nimesi Arto Luukkaisen ja Heikki Kiiskisen.

Ensimmäinen varsinainen kokousasia oli vuoden 2023 toimintasuunnitelman vahvistaminen. Jarmo Siekkisen ehdotuksesta siihen lisättiin maininta Viron kanssa yhteisistä Erasmus-ohjelmasta ja Naisten liigasta. Liiton liittymis-, jäsen, kilpailu- ja muiden maksujen vahvistaminen oli nopea asia, sillä hallitus ei esittänyt näihin muutoksia.

Samaa kyytiä vahvistettiin ensi vuoden talousarviokin, vajaa 14 000 € miinusmerkkisenä. Sen mukaan sekä Finlandia Open että vastaava parakisa ovat meille tuottopuolta aiheuttavia. OKM:ltä anomme 140 000 €. Jos se toteudu, budjetissa oltava liikkumavaraa.

Pöytätennislehden painatukseen varattu noin 10 000 € herätti keskustelua. Kokous antoi liittohallitukselle ponnen tutkia digilehteen siirtymistä ja – jos tähän päädytään – päätöksen huolellisesta tiedottamisesta kentälle. Sivutuotteena todettiin, että liiton sivuilta puuttuu skannattuja lehtiä muutamalta viime vuodelta. Liittohallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle tai hallituksen jäsenille ei ja makseta palkkioita, tilintarkastajille toki perinteisesti kohtuullisen laskun mukaan.

Seuraavaksi ryhdyttiin valitsemaan liitolle puheenjohtajaa. Ainakin osalle kokousväestä oli yllätys, että istuva puheenjohtava sai vaaliin haastajan Peräseinäjoen Juha Julmalasta. Jälkimmäinen piti myös oman esityksensä liiton pitemmän tähtäimen kehittämisestä. Allekirjoittanut sai kuitenkin jatkon äänin 11-5, yhden seuran äänestäessä tyhjää. Arto Luukkaisen kanssa muistelimme, että oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun liiton puheenjohtajasta äänestettiin (edellinen taisi olla 1995, kun nyt istuva puheenjohtaja hävisi muistaakseni selvin lukemin Kimmo Hoville). Istuva varapuheenjohtaja Sonja Grefberg valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle yksimielisesti.

Äänestystä tarvittiin taas seuraavassa asiassa eli liittohallituksen jäsenten vaalissa, neljää paikkaa kun tavoitteli viisi ehdokasta. Tulos oli se, että ”vanhoista” jäsenistä Teemu Oinas sai 16 ääntä, Jyrki Nummenmaa 14 ja Matti Kurvinen 12. Neljännen paikan otti 11 äänellä Juha Julmala, mikä tarkoitti hallituspaikan menetystä viisi ääntä saaneelle Hannu Sihvolle.

Hannu valittiin kuitenkin ensimmäiseksi varajäseneksi ja häntä seurasivat Bahman Khosravi, Toni Soine ja Henri Pelkonen. Varajäsenten valinta tapahtui äänestyksittä. Stefan Söderberg jatkaa liiton tilintarkastajana ja hänen varamiehekseen nimettiin Mikael Söderlund.

Kun muita asioita ei ollut, kokouksen puheenjohtaja ryhtyi lopettelemaan kokousta. Liiton juuri valittuna puheenjohtajana pääsin kuitenkin vielä kiittämään kokousta luottamuksesta. Taisin samalla nousta liiton kaikkien aikojen kolmanneksi pisimpään istuneeksi puheenjohtajaksi Curt Åkerbergin ja Esa Ellosen jälkeen. Ja luonnollisesti kiittäminen oli myös vastaehdokas Juha Julmalaa. Vaalit kuuluvat demokraattisessa yhteisössä asiaan.

Vielä keskustelimme hetken valiokuntapaikoista ja mm. viestintävaliokunnan perustamisesta, vaikka ne ovatkin hallituksessa päätettäviä asioita. Mutta ehdotuksia hallitukselle voi aina tehdä ja mikäpäs niille on luontevampi paikka kuin liittokokous!

Kiitokset kokoukseen osallistuneille.