Syksyn startin kilpailukutsussa lukee,  että kilpailut alkavat klo 10:00. Nyt tilanne on kuitenkin se, että runsaan osanoton vuoksi meidän on aloitettava jo klo 9:00 ja saliin on laitettava 14 pöytää. Muuten ei vaan onnistu. Parempi näin kuin karsia porukkaa.

Nämä kisat ovat olleet perinteisesti hyvin paikalliset. Eli pelaajia on tullut lähinnä Helsingin seudulta joku 70 kpl. Mutta nythän meillä on ilahduttavasti vieraita melkein joka puolelta Suomea ja todella monesta seurasta. Tämä yllätti iloisesti mutta yllätykseen ei osannut varautua kutsua tehtäessä.

Jos joku ei pääse kulkuyhteyksien vuoksi paikalle yhdeksäksi, kertokoon siitä ennen kisoja. Silloin voidaan tehdä niin, että pooleissa muut pelaavat ottelunsa ensin. Eli odotellaan kyllä. Se ei kuitenkaan kelpaa syyksi, että ei jaksa herätä tuntia aikaisemmin!

Aikataulut julkaistaan huomenna keskiviikkona jossakin vaiheessa.

Niin, palkintoina pokaalit. Tavarapalkintoihin ei ole resursseja.

Minulla on kovin vähän aikaa tämän kirjoittamiseen ja hiomiseen. Tässä kuitenkin kaikenlaisia sekavia huomioita ja ajatuksia mitä tuli mieleen Cluj-Napocassa viettämäni ajan aikana.  Minulta jäi vain kaksi viimeistä päivää näkemättä ja kolmaneksi viimeisen päivän ilta. Huomatkaa, että en kirjoita raporttia Suomen peleistä tms. Kaikki on ihan sekalaisessa järjestyksessä. Mitä nyt tuli milloinkin mieleen tajunnanvirrassa.

Hieno halli, hieno kaupunki! Hienot kisat kaikin puolin. Ehdottomasti haluan vierailla Cluj-Napocassa uudelleen. Tuskin kuitenkaan ensi talvena, kun siellä järjestetään  Maailman cup. Cluj-Napoca on Romanian toiseksi suurin tai neljänneksi suurin kaupunki riippuen siitä, mitä lasketaan mukaan. Suur-Clujssa on noin 411000 asukasta.

Kova kämmenlyönti on edelleen arvossaan, vaikka monilta mailta asia on unohtunut. Ainakin Ruotsi on käynyt oppinsa hakemassa ammoisen Nettipingiksen Petteri-treenin dokumenteista.  Hyvin tyypillisiä olivat tilanteet, joissa ”rysty on nykyään tärkeä” –pelaaja  jurnutti varmaa mutta tehotonta rystyään toisen rystyä vastaan kunnes tämä toinen niittasi siitä pommikämmenen ja se oli sen lorun loppu se. Tai sitten nykyaikainen ”varma kierteinen kämmenavaus” –pelaaja päättikin lähteä kämmenhyökkäykseen josta pommikämmenpelaaja niittasi sitten pommin, jonka jälkeen  loru loppui mahdollisesti jonkin hätäblokeerauksen tai kaukaa pöydästä yritetyn epätoivopalautuksen jälkeen. Eli oppi on se, että on hienoa, jos osataan sitä sun tätä, mutta jos et osaa kovaa kämmenlyöntiä, olet täysin sen toivon armoilla,  että vastustajalla ei ole pommikämmentä.

Pommikämmen on pystyttävä lyömään oman syötön jälkeen suoraan syötönpalautuksesta nopeasti nopealla käden liikkeellä. Ei ole todellakaan aikaa hakea Tapio Simonen –kämmentä lattianrajasta. Se kämmen pitää myös osata lyödä minne vaan. Kauaksi vastustajan rystynurkkaan tai kämmeneltä läpi.  Pommikämmen lyödään myös muuten, kun vastustaja ei saa aikaiseksi muuta kuin varmuusrystyä tai tehotonta kämmentä.  Ja se pommikämmen pitää osata vetää aika  lailla lantionkierron ja taakse-eteen-kädenliikkeen avulla.

Rystyltä on osattava pommirysty rystylle tulevista ”kovakierteisistä” kämmenavauksista ja aina muutenkin, kun siihen on mahdollisuus. On tosi vaikea vetää tapiosimonenkämmenen jälkeen toista perään, kun vastustaja pamauttaa ensimmäiseen pommirystyn.

Kämmenspintaistelu on saatava varmaksi. On vaan pakko voittaa nämä taistelut.

Noin lyhykäisesti sanottuna.  Kun pommikämmen, pommirysty ja kämmenspintaistelu ovat hallussa, voi sitten opetella kaikkia muita hienouksia, jotka ovat aika tarpeettomia, jos et osaa noita mainittuja.

Kuten sanottu, Ruotsi on selkeästi panostanut näihin asioihin siinä missä isossa osassa Eurooppaa valmennuksesta vastaavat edelleen erittäinkin vanhan koulukunnan miehet (ehkei naiset). On kamalaa katsottavaa, kun omassa mielessä raikuu huuto ”pommikämmen nyt!” mutta sitten sieltä tuleekin tapiosimonen. Siten esimerkiksi saksalaisten poikien peliä ei kestä katsoa. Ranskan pojat pelasivat komeasti junioripoikien joukkuefinaalissa, kun vastassa oli toinen Ranska eli Venäjä.

Pitää huomata, ettei ole niin, että vain joku erikoislahjakkuus pystyy tähän. Nämä asiat olivat hallussa jokaisella ruotsalaisella pelaajalla kadeteista junioreihin, tytöistä poikiin.

Rystyflippiä kämmeneltä ei juuri näkynyt. Se oli ehkä yllätys.

On osattava muitakin syöttöjä kuin tämä kämmenpendulum-syöttö. Harmikseni on tässäkin sanottava, että ruotsalaiset ovat tehneet hyvää työtä tässäkin asiassa. Tyttöjä myöten.

On kokonaan kadonnut tyttöjen tapa vaihtaa paita kaikkia topologian sääntöjä uhmaten laarin ääressä pelin jälkeen.  Jotkut ehkä muistavat tämän tempun, jossa uusi paita laitetaan vanhan päälle, ja sitten se vanha otetaan jollain ihmeen kummalla tavalla pois sieltä alta. Tämä helpottaa videokuvaajan työtä, kun voi turvallisin mielin kuvata ottelun jälkeisiä tunnelmia penkillä ilman, että joutuisi äkkiä siirtämään kameran pois säädyllisyyden nimissä.

Kuinka voi olla mahdollista, että älyttömän usein siinä käy niin, että kun yrität mennä hallin syrjäiseen paikkaan tai muuallekin istumaan niin, että takana on pelkkiä tyhjiä penkkirivejä, heti kohta juuri oman paikan taakse tulee joku istumaan? Eivätkö voi edes metrin verran mennä viereen? Otti tosiaan päähän, kun itse valitsi rauhallisen paikan tyhjähkössä hallissa, kohta kuului takaa ääni, joka kertoi, että siihen istuutui joku. Vai ovatko ihmiset tuolla eteläisemmässä Euroopassa niin sosiaalisia, että tuntevat olonsa turvalliseksi vasta kun joku muukin istuu ihan lähellä?

Aika tyypillinen tilanne turvatarkastusten suhteen. Ensimmäisenä aamuna oven edessä pyöri iso joukko miehiä ja laukut tarkastettiin. Seuraavina päivinä tämä joukko oli kadonnut ja jäljellä oli yksi nuori mies, joka hoiti asian. Mihin se muu porukka oli kadonnut? Yleisön käytössä ollut ovi oli lukittu ja turvamies avasi oven, kun joku oli pyrkimässä sisään. Muut ovet pysyivät lukittuina. Laukkuun vilkaistiin useimmiten.  Onhan se hyvä katsoa, ettei ainakaan isompia aseita tuoda hallille. Pieni vaiva joka ei ole hauskaa kenellekään mutta silti.

Ensimmäisen kerran noin 20 vuoteen sisäänpääsyyn tarvittiin pääsylippu. Edellisen kerran oli joskus Tsekissä 90-luvulla ja sekin kerta on melkein ainoa kerta, minkä muistan. Hyvä puoli lipussa on se, ettei halliin tule aivan turhaa porukkaa pyörimään. Siis sellaista, joka ei ole kiinnostunut peleistä mutta jostakin epärehellisestä kyllä. Lipun hinta oli yksi euro/päivä tai 8,6 euroa/koko aika. Eipä siis kallista. Se huono puoli oli, että koska lippujenlukulaite oli kuulemma rikki, ranteeseen laitettiin ranneke. Tuntui alussa epämiellyttävältä, mutta nopeasti siihen tottui. Olinhan ostanut sen kokoaikalipun. Vasta Suomessa huomasin ottaa rannekkeen pois, kun olin lounaalla! Näinkö koiratkin tottuvat kaulapantaansa?

Vaikka muuten kisat oli järjestetty hienosti, halli oli komea ja kaupunki viihtyisä, yhdessä asiassa on annettava miinusta. Hallin sisällä ei näet ollut kahvilaa eikä myynnissä ollut muuta kuin virvoitusjuomamukillisia ja sipsejä. No oli siinä vieressä myös hattara- ja popkornikoneet. En käyttänyt hyväksi näitä palveluita. Onneksi viereisen jalkapallostadionin seinämillä oli leivos- ja sämpyläkahvila. Ja olihan pelihallin seinustallakin sellaisia Etelä-Euroopan kahviloita, mutta niissä ei myydä mitään makeaa syötävää kahvin kanssa. Ei ainakaan näissä.

Tässä se aika yksipuolinen  kahvila:

Vessat olivat siistit ja niitä oli riittävästi. Hallin valmistusvuosi oli 2014, joten oli modernia tekoa.  Se on merkittävä asia, kun hallilla luuhaa aamusta iltaan. Esim. Zagrebissa tilanne on vallan toinen.

Olen ehkä joskus aiemmin maininnut tästä mutta ohi ovat ne ajat, kun pelin aikana neuvovia valmentajia heitetään laarin ääreltä pois punaisella kortilla tai joskus jopa vartijan saattelemana. Kaikki on nykyään niin sivistynyttä ja hillittyä. Raivopäisiä valmentajia ei juuri näe. Ovatko säännöt muuttuneet, mutta sallittiin sekin, että laarin ääressä istui kaksi valmentajaa.

Sitäkin ihmettelin videokuvausta harrastavana, miksi niin turkasen moni toimii katsomossa niin, että nousee pystyyn lähteäkseen jonnekin mutta ensin aloittaa kuitenkin vilkkaan keskustelun vierustoverien kanssa ja minun täytyy nousta seisomaan voidakseni jatkaa kuvaamista. Yleensäkin kaikenlainen omituinen seisoskelu katsomossa ottaa päähän. Siis videokuvauksen vuoksi.

Tytöissä näin muistaakseni vain kaksi deffua – ukrainalaisen ja moldovalaisen.  Lisäksi yksi Bulgarian tyttö pelasi ikävällä sikakumilla rystyllä ja palautti siksi hyökkäykset ikävästi. Annika hävisi hänelle joukkuekilpailussa. Poikien puolella oli Israelilla hyvä deffu. Alex hävisi hänelle joukkuekilpailussa. En nyt muista muita deffuja enkä myöskään ”materiaalipelaajia”. Timo Salmelle suosittelen kuitenkin sen Bulgarian tytön pelin analysointia. Siitä tulee joskus videota.

Kuten Mika Räsänen omissa raportoinneissaan kertoi, tilanne on nykyään se, että kaikki joukkueet osaavat pelata. Malta otti molemmissa kadettiluokissa jumbosijan, mutta pelaajat pelasivat oikein kunnon kaunista pöytätennistä. Maailma on muuttunut sellaiseksi, että pelkän matkustelun vuoksi ei enää jemmiin mennä vaikka taitoja ei olisikaan.  Sellainen  pingisturismi jäi jonnekin 2000-luvun alkuun. Ei ole enää Guernsey-saartakaan mukana.

Suomalaisten noin yleisesti on kehityttävä henkisellä puolella. Siinä oli toisinaan eroa muihin maihin.  Se tarkoittaa armotonta tsemppaamista loppuun asti vastustajia koskaan aliarvioimatta. Kaikki kun osaavat pelata ja ovat vaarallisia.  Pelkkään bollaamiseen ei saa koskaan tyytyä vaan pisteet on pyrittävä ottamaan omalla aktiivisuudella.

Suomalaisten on myös kehityttävä peruspelissä ja liikkumisessa. Tarkoittaa sitä, että peruslyöntien on vaan onnistuttava useammin kuin kolme kertaa peräkanaa (vähän provosoiden). Vastustajan on siis koettava, että hänen ei kannata jäädä varmistelemaan vaan on otettava riskejä. Mutta kyllä  myös oman hyökkäysavauksen on oltava kohtuullisen varma.

Tsiljoonannen kerran: on osattava lyödä mistä tahansa minne tahansa sekä rystyllä että kämmenellä.  On myös osattava palauttaa, kun vastustaja toimii niin. Kun jemmissä ei vaan riitä diagonaaliset lyönnit.

Jos tulee vielä mieleen jotakin, lisään myöhemmin.

Niin, tuo tapiosimonen ei pidä sisällään mitään negatiivista Tapiota ja hänen peliään kohtaan vaan on muistuma 70-80-lukujen pingiksestä ja tuolloisista valmentajakursseista.

Pelihalli:

Sekalaisia turistikuvia:

,

Tällainen junioreiden sekanelinpeliottelu näyttäisi olevan pöydän 1 striimissä perjantaina klo 13.30:

409 AGUIAR, Joao LUX
421 PONCIN, Julie LUX
276 PIHKALA, Arttu FIN
280 TITIEVSKAJA, Aleksandra FIN

https://www.laola1.tv/en-int/livestream/2018-07-20-ettu-european-youth-championships-table-1-len

Torstai-aamun osallistujat yhdessä valmentaja Lida Andreevan  kanssa. Osa pelaajista oli lähtenyt Liettuan avoimiin kadettien ja minikadettien mestaruuskilpailuihin ja osa jäi pois muista syistä.

Kirjoittelen tänne pientä raporttia Narvan vierailustani kesän ratoksi. Lähinnä julkaisen videoitani. Vaikka minä itse saatan esiintyä niissä useampaankin kertaan, ideana ei ole näyttää minun peliäni vaan esitellä eri pelaajia ja heidän taitojaan. Päivitykset menevät niin, että uusimmat ovat aina ylimpänä. Raportti etenee pikkuhiljaa sen mukaan kuinka ehdin tehdä sitä. Kaikki materiaalia tulee ensin YouTubeen ja Facebookiin, mutta tänne laitan videoiden kuvaukset suomeksi ja mahdollisesti myös jotain lisätekstiä.

Saavuin Narvaan sunnuntai-iltana ja maanantaista keskiviikkoon pelasin kahdet treenit päivässä, torstaina ja perjantaina yhdet. Tuli paljon pelaamista ja sen varassa yritetään sitten voittaa pokaaleja talven kilpailuissa. Oli mukava huomata, kuinka tiivis treenaaminen peräkkäisinä päivinä parantaa peliä ja tuntumaa!

Aamuharjoitukset olivat 10-12 ja iltaharjoitukset 16-18. Narvan junioreille järjestettiin joka kertaa fysiikkaa 20-30 minuuttia aluksi ja sitten lopuksikin, joten eivät treenit vielä klo 12 ja 16 päättyneet. Pelaamista oli ehkä 1,5 tuntia joka kerta.

Kilparyhmän harjoitusten lisäksi kello 13-15 pyöri aloittelevien pelaajien harjoitukset, joissa pelasi ainakin yksi tosi kova tyttö, joka pitkän tauon jälkeen ei vielä halunnut osallistua koviin kilparyhmän harjoituksiin tai häntä ei vielä oltu kelpuutettu sinne.

< Tähän yleiseen osaan tulee täydennystä pikkuhiljaa. Varsinaiset pävitykset tämän jälkeen.>

Vitalia Reinol ja Arina Litvinova harjoittelevat

Video näyttää muutaman minuutin Vitalia Reinolin ja Arina Litvinovan harjoittelua. Vitalia pelaa heinäkuussa Viron kadettityttöjen joukkueessa JEM:ssä ja Arina pelaa elokuussa Eurominichampsissa 2006-tyttöjä.

Kohokohdat – Pöytätenniksen riemu – osa 2

Tässä toinen osa videostani, joka tarjoaa kohokohtia Narvassa pelaamistani otteluista.

Pääosassa:

Ksenia Genite
Nikita Lutsinski
Jelisei Reinol
Aleksandra Evstafjeva
Ksenia Kabanova
Maria Ljapunova
Iliya Smigelski
Kristina Smirnova
Konstantin Sokolov

Kohokohdat – Pöytätenniksen riemu – osa 1

Tämä on ensimmäinen osa kahdesta videostani, jotka kuvaavat sitä, kuinka paljon nautin pöytätenniksen pelaamisesta Narvassa. Valitettavasti noin 20 vuotta sitten minulta katosivat pelikaverit enkä sen jälkeen ole pelannut kuin erittäin harvoin eli yleensä 2-3 kertaa vuodessa tai en ollenkaan. Mutta pelaaminen on vaan kivaa ja erityisesti silloin, kun vastustajat ovat muitakin kuin vääntäjiä 🙂 . Videolle on kerätty kohokohtia otteluista, joita pelasin vierailuni aikana. Tällaisesta pöytätenniksestä pidän ja sellaista tykkään pelata! Onneksi nykyään kilpailuissa peli on useimmiten tämänlaista. Takavuosinahan oli harvinaista herkkua, jos sai kohdata kilpailuissa sileillä kumeilla pelaavan hyökkäyspelaajan. Joskus harvoin pelaaja oli jopa oikeakätinenkin (tooo-ooosi harvoin)!

Videolla pääosissa (jotkut useamman kerran):

Arina Litvinova
Aleksandra Bojartšuk
Andrei Zalnin
Maria Zavronkova
Ksenia Genite
Ksenia Kabanova
Aleksandra Evstafjeva
Lev Rojak
Maria Ljapunova

Muut pelaamani ottelut eri pelaajia vastaan

Tällä videolla on kaikki muut pelaamani erät ja ottelut, joita en ole julkaissut aiemmin ja jotka videoin. Jokaisesta kohtaamastani pelaajasta on erilinen video, mutta monia vastaan pelasin kaksi tai useamman kerran. Tällä videolla ovat ne ekstrat.

Tämä on käytännössä vain arkisto tulevia vuosia ajatellen. Mutta koska pääsen pelaamaan vain niin turkasen harvoin (treenit kerran vuodessa), saan peli-iloa katsomalla vain omaa peliäni! Tekisi mieli pelata enemmänkin, mutta ehkä joskus. Toki muutama kilpailu ehkä mahtuu ohjelmaan ensi kaudella.

Tässä on sekin idea, että vastustajani löytävät mahdollisesti omat pelinsä videolta.

Seuraavat erät/ottelut ovat videolla alkamiskohtineen:

Andrei Zalnin – kaksi ottelua (00:20 ja11:33)
Aleksandra Bojartšuk – kaksi ottelua (01:50 ja 07:23)
Ksenia Kabanova – kolme ottelua (03:55, 09:14 ja 51:03)
Maria Zavronkova – 05:51
Ksenia Genite – 14:44
Aleksandra Evstafjeva – kaksi ottelua  (19:45 ja 39:28)
Jelisei Reinol – 23:33
Nikita Lutsinski – 30:08
Maria Ljapunova – 44:45

Perjantain aamutreenit – peloi Konstantin Sokolovia vastaan

Hävisin Konstantin Sokoloville 0-2. Hyvin surullisen alun (1-8) jälkeen ottelussa tuli edes muutamia asiallisia palloralleja. Konstantin on 2007-poikien kakkonen Virossa.

Keskiviikon aamutreenit  – harjoittelua Kristina Vassiljevan kanssa

Harjoittelin Kristinan kanssa ilman erien pelaamista. Siksi tässä vain vähän treenivideota.  Kristina oli vähän liian väsynyt varsinaisiin harjoituksiin tuona aamuna, joten sain mahdollisuuden harjoitella hänen kanssaan.  🙂 Kristina on Viron ykkönen 2005-tytöissä.

Perjantain aamutreenit – peli Jelisei Reinolia vastaan

Hävisin joukkuekilpailussa Jelisei Reinolille 1-2. Jelisei on Viron 2009-poikien kakkonen Viron miesten rankingin mukaan. Jelisei ei luovuttanut vaikka hävisi ärsyttävästi toisen erän 7-1 johdon jälkeen.

Perjantain aamutreenit – peli Nikita Lutsinskia vastaan

Voitin joukkuekilpailussa Nikita Lutsinskin 2-1. Nikita ei ole Viron rankinglistalla mutta erityisesti hänen todella hyvä kämmentapponsa  jopa suoraan syötöstä aiheutti minulle paljon vaikeuksia. Nikitalla on hyvä tuntuma palloon ja häntä vastaan oli kiva pelata!

Perjantain aamutreenit – peli Iliya Smigelskiä vastaan

Voitin edellä mainitussa joukkueottelussa Iliya Smigelskin 2-1. Iliya ei ole VIron rankingilla, joten hän ei taida kilpailla muualla kuin seuran omissa epävirallisissa kilpailuissa.  Hän on selkeästi kuitenkin tärkeä pelaaja Narvalla. Hyvin ystävällinen ja todella urheilullinen.  Vetää aina fysiikkatreenit tosissaan. Sellaiset pelaajat ovat tärkeitä nuoremmille pelaajille. Niin myös Iliya (tai ilmeisesti Ilja).

Perjantain aamutreenit – peli Kristina Smirnovaa vastaan

Hävisin Kristina Smrnovalle yksieräisen ottelun 6-11. Kun olin lähdässä perjantain aamutreenien (ja ainoiden treenien) jälkeen taas kotiin, Kristina oli ainoa Narvan ”uuden sukupolven” tytöistä, jota vastaan en ollut pelannut viikon aikana (kaikkihan eivät siis harjoituksissa olleet kesälomien vuoksi). Niinpä pelasin häntä vastaan yhden erän päivän treenien päätteeksi ja ennen kuin Kristina meni vetämään fysiikkaharjoituksia. Aikaa ei siten ollut pitemmälle ottelulle. Mutta jo tämä yksi erä osoitti, kuinka hyvä Kristina on. Hän sijoittaa rystynsä todella ikävästi ja niin hän tekee kämmenlyöntienkin suhteen.  Molemmat lyönnit tulevat myös napakasti. Kristinalla oli alussa käynnistysvaikeuksia, mutta 3-0-johtoni jälkeen hän meni menojaan. Kristinan ikäluokka on 2007 ja Lasten GP:n tulosten perusteella hän on ehkä Viron viides 2007-tytöissä.

Perjantain aamutreenit – kohokohdat ottelustani Arina Litvinovaa vastaan

Minun vain TÄYTYI tehdä tällainen ”kohokohdat”-video, koska ottelussa oli ainakin muutamia kannaltani hyviä hetkiä, vaikka hävisinkin 0-2. Valitut kohokohdat sattuvat pääasiassa olemaan kohokohtia omaan peliini liittyen.  🙂

Perjantain aamutreenit – peli Arina Litvinovaa vastaan

Pelaajat jaettiin kahteen joukkueeseen ja sitten pelattiin ottelu jokaista toisen joukkueen pelaajaa vastaan. Tässä häviän Arina Litvinovalle 0-2, mutta se oli viikon paras pelini ja annoin kaikkeni. Mukaan mahtui muutamia hyviä palloja! Arinahan on Viron paras 2006-tyttö mutta tietysti korkealla kaikissa ylemmissäkin ikäluokissa.

Keskiviikon iltatreenit – peli Aleksandra Bojartšukia vastaan

Myös tämä peli kuului alempana mainittuun ”kaikki kaikkia vastaan”-turnauksen B-ryhmään. Jälleen voitto napsahti tililleni, kun voitin Aleksandra Bojartšukin 3-1. Aleksandran ikäluokka on 2007. Kuluneen kauden Lasten GP:n tulosten mukaan hän on ehkä sijoilla 11-13 Viron 2007-tytöissä.  Hän löi kaunista kämmentä tässä ottelussa ja liikkui hyvin.

Keskiviikon iltatreenit – peli Lev Rojakia vastaan

Myös tämä peli kuului alempana mainittuun ”kaikki kaikkia vastaan”-turnauksen B-ryhmään. Nyt onnistuin voittamaan Lev Rojakin 3-2. Hän on vaikea vastus, koska rystyllä näppylä. Lev (2007) on VIron miesten rankingin mukaan viides 2007-pojissa.

Torstain  iltatreenit – Maria Zavronkova ja Ksenia Genite harjoittelevat

Tällä videolla on muutama minuutti Maria Zavronkovan ja Ksenia Geniten harjoittelusta. Kuten aiemmin mainittu Maria on 2007 ja Ksenia 2006. Maria pelaa elokuussa Eurominichampsissa Strasbourgissa. Alkuperäinen ääniraita oli meluisa, joten taustamusiikki laitettu sen tilalle.

Keskiviikon iltatreenit – peli Aleksandra Evstafjevaa vastaan

Myös tämä peli kuului alempana mainittuun ”kaikki kaikkia vastaan”-turnauksen B-ryhmään. Onnistuin voittamaan Aleksandra Evstafjevan 3-0. Aleksandran ikäluokka on 2006. Hän on pelannut vain lyhyen aikaa eli hän aloitti viime syksynä eli pelaamista on takana noin kahdeksan kuukautta.  Hän on noin 20.  Viron 2006-tytöissä.  Hänellä on jo hyvä kämmen ja hän liikkuu hyvin. Kun rysty ja kämmentappo korkeista palloista tulevat samalle tasolle, hänestä tulee kova peluri.  Kunhan harjoitteluhaluja riittää.  Jos riittää, hän on ensi kesänä kova vastus!

Keskiviikon iltatreenit – peli Maria Ljapunovaa vastaan

Tämä peli kuului myös  alempana mainittuun ”kaikki kaikkia vastaan”-turnauksen B-ryhmään. Maria (tai Marija) Ljapunova voitti minut 3-2, vaikka olin aivan varma, että voitan hänet.  Häntä vastaan oli kuitenkin vaikea pelata, koska hänen pelityylinsä on hankala samalla kun hän ei näytä tunteitaan pelissä ollenkaan vaan  on enempi kuin kuollut kala.  Lida vahvisti tämän havainnon. Luulin, että hän oli hävinnyt edellisen pelin ja siksi olisi ollut pelihaluton, mutta se olikin  vain hänelle ominaista. Joka tapauksessa oli turkasen hankala piiskata itseään täyteen tsemppiin! Marian ikäluokka on 2006. Hän oli kahdeksas kuluneen kauden Lasten GP:n Tytöt-2005-luokassa ja hän on ehkä Viron seitsemäs 2006-tytöissä, kun otetaan  2007-ikäluokkakin mukaan. Marian syötöt olivat yllättävän pahoja, vaikka ne saattoivat näyttää petollisen helpoilta.

Keskiviikon iltatreenit – peli Andrei Zalninia vastaan

Treeneissä pelattiin kilpailu, jossa pelaajat jaettiin kahteen ryhmään. Minä olin yllättäen B-ryhmässä, jossa oli seitsemän pelaajaa. ”Kaikki kaikkia vastaan” oli systeemi mutta itseltäni jäi yksi ottelu pelaamatta, kun aika loppui kesken. Tällä videolla on pelini Andrei Zalninia vastaan. Hävisin 1-3. Andrein ikäluokka on 2008. Lasten GP:n kokonaistilanteessa hän oli 11. paras 2007-poika ja oman ikäluokkansa ykkönen. Mutta 2009-ikäluokassa on kolme poikaa häntä ylempänä Viron rankingilla. Kaksi parasta Narvasta.

Torstain iltatreenit – Kristina Vassiljrvan ja Stanislav Strogovin harjoittelua

Kristina Vassiljeva ja Stanislav Strogov vetivät todella hyvät harjoitukset, jota oli ilo katsoa. Tämä video näyttää muutamia hetkiä eri harjoituksista. Kristina on Viron kolmonen 2004-tytöissä ja ykkönen 2005-tytöissä. Stanislav Strogov (2002) on myös  2000-poikien ykkönen ja pelaa heinäkuussa Juniori-EM:ssä Viron joukkueessa. Kristina on jälleen varsin hyvässä kunnossa sen jälkeen, kun hän loukkasi vakavasti polvensa viime kesänä valmistautuessaan Eurominichamps-kisoihin. Hän oli silloin valtavan hyvässä vedossa ja Eurominichampsista poisjääminen oli hurja pettymys. Siinä meni koko kulunut kausi polven paranteluun, mutta nyt polvi on kai jo täysin kunnossa.

Torstai aamutreenit – peli Ksenia Kabanovaa vastaan

Hävisin Ksenia Kabanovalle 0-3 kilpailussa, joka pelattiin Eesti-systeemillä. Mukana oli 15 pelaajaa ja saavutin kunniakkaan 11. sijan. Ksenia oli lopulta vain sijan korkeamalla eli 10. Ksenia on 2006-tyttö ja hän on pelannut vakavasti vain yhden vuoden eikä hänellä ole vielä varsinaista naisten rankingin sijoitusta. Hän oli kuitenkin 13. Lasten GP:n lopputuloksissa Tytöt-2005-luokassa mutta 2006-tyttöjen joukossa hän oli kuudes.  Tässä ottelussa hän pelasi todella hyvin! Aiemmin olin onnistunut voittamaan hänet kahteen kertaan, mutta nyt hän tuli peliin hurjalla sykkeellä. Katsokaa vailla pallorallit, kun hän johti 9-7 toista erää ja 5-3 kolmatta erää.

Hyvin tuttu kävelyreitti Narvassa

Olen kävellyt tämän reitin todella monta kertaa vuosien aikana eli kävely Inger Hotellista pöytätennishallille. Alussahan tosin nukuin aina pelihallin vierashuoneissa.

Tiistai, aamutreenit – peli Ksenia Geniteä vastaan

Vedin harjoitukset Ksenia Geniten kanssa. Pelaaminen oli todella hauskaa, koska Ksenian  focus ja asenne olivat korkeaa luokkaa. Hänen ikäluokkansa on 2006 ja hän on pelannut pöytätennistä vasta vuoden eli hän aloitti viime vuoden toukokuussa jo aiemmin aloittaneen kaverinsa Maria Ljapunovan houkuttelemana. Mutta sen jälkeen hän on ollut mukana melkein joka harjotuksissa. Hänen kehttymisensä niin lyhyessä ajassa on todella vaikuttavaa. Ksenia on Viron 2006-tyttöjen kolmonen heidän naisten rankinginsa mukaan. Treenien lopuksi pelasimme ottelun  ”paras seitsemästä”-systeemillä ja Ksenia voitti 4-1. Hän näytti muutaman erittäin kovan kämmenlyönnin!

Maanantai, iltatreenit – peli Maria Zavronkovaa vastaan

Maanantain aamutreeneissä pelaaminen oli ollut vähän tuskaa, koska edellisistä treeneistä oli aikaa jo vuosi (kilpailuottelut ovat eri asia kuin harjoitteleminen).  Iltaharjoituksissa meni jo paljon paremmin. Treenasin Maria Zavronkovan kanssa, joka kävi PT Espoon kevätkilpailuissa. Hän on siis 2007-tyttöjen Viron ykkönen. Tässä vaiheessa kuitenki videota vain pelaamastamme erästä treenien päätteeksi. Hävisin 6-11. Kauheasti ei tullut menestystä koko sitä seuranneesssa ”ykköspöytä”-kisan erissä. Mutta vasta toiset treenit!

Tom Lundström voitti Toni Soineen 3-1 miesten kaksinpelin GP-finaalissa. Tässä heidän finaaliottelunsa SPTL:n striimiltä irrotettuna ja editoituna.

Kansallisten kilpailujen yhteinen starttimäärä jatkoi kasvuaan myös päättyvällä kaudella 2017/2018. Startteja oli 5572. Kasvu oli jo pienempää kuin edellisellä kaudella mutta kuitenkin 4,9 %. Toiveet isommasta kasvusta menetettiin paljolti keväisen pitkän ja ankaran flunssakauden vuoksi. Flunssa (tai oikeastaan influenssa) aiheutti valtavasti peruutuksia ja poisjääntejä.  Syyskaudella starttimäärä vielä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 14,1 % , mutta kevätkaudella tuli pudotusta -1,1 %.

Edellisen kerran startteja oli tätä enemmän kaudella 2009/2010 (6872).  On aika haasteellista ylittää tätä lukemaa, koska silloin Silja Malja tuotti ruotsalaisineen peräti 931 starttia. Tarvittaisiin neljät kilpailut tuottamaan tällainen määrä startteja.

Starttien kokonaismäärä kasvoi 262 startilla, mikä merkitsee yhtä isohkoa kaksipäiväistä kilpailua. Se merkitsee rahana 3144 euroa kisajärjestäjien kassaan luokkamaksulla 12 euroa. Ei ihan pieni summa!

Eniten lisäsivät kokoaan seuraavat kilpailut:

1. ARF-Cup kevät +248,9 %
2. Stiga Malja +67,1 %
3. PT Espoon kevätkisat +65,8 %
4. Jussin Malja +41,0 %
5. STARXMAS +32,2 %
5. MPS kansalliset, syksy +25,4 %
6. Syksyn Startti +25,3 %
7. PT 75 kansalliset, syksy +16,0%

Seuraavassa kuvassa koko kauden tilasto:

Tietoa starttimäärätilastoista

Jonkin kilpailun starttimäärä on kaikkien kilpailuluokkien yhteinen osallistujamäärä, jolloin ne pelaajat lasketaan mukaan, jotka ovat pelanneet ainakin yhden ottelun.

Huom: SM-kilpailut ja piirinmestaruuskilpailut eivät ole mukana starttiluvuissa historiallisten syiden vuoksi. Eli ne eivät ole mukana, jotta vertailu aiempien vuosien lukemiin olisi mahdollista. Kun aloin tehdä tilastoja ensimmäisen kerran joskus 1990, laskentaurakan pienentämiseksi päätin jättää nuo kilpailut pois. Olin muutenkin eniten kiinnostunut siitä, miten paljon pelaajia on kansallisissa kisoissa, koska se kuvasi parhaiten kilpapöytätenniksen vireyttä. Tämä ratkaisu kaunistaa nykyisiä lukemia noiden aikojen lukemiin, koska SM-kisoissa, pm-kisoissa, TUL:n pm-kisoissa, TUK:n mestaruuskilpailuissa ja aluemestaruuskisoissa oli silloin tosi paljon strartteja,

Oheisessa Excel-tiedostossa on myös aiempien kausien tiedot siitä lähtien, kun aloin tietoja taas kerätä (aion täydentää taaksepäin mutta 2007/2008 on vielä kesken):

Kilpailuaktiivisuustutkimus_30_06_2018

M-1150-luokan kärki oli hyvin nais/tyttö-pitoinen

Jo STARPRING-turnauksen aikana mutta myöhemminkin tuli pelaajilta viestiä,  että Helsinkiin olisi kiva saada yksi kilpailu vielä toukokuuksikin.  Kalenterissa oli sopivasti vapaata sunnuntaina 6.5., joten pakkohan se kilpailu oli järjestää. Kilpailukutsu tuli ulos tarkoituksella hieman myöhässä, ettei STARUMMER olisi kilpaillut osanottajista Oulun kisojen kanssa. Oikein mukavasti pelaajia silti paikalle tuli eli peruutusten jälkeen 51.  Heistä 10 oli naisia ja tyttöjä! Se teki mahdolliseksi pelata kisat kerrankin kunnon pooleina (viisi tai kuusi pelaajaa). Luokkia oli 150 pisteen välein alkaen M-700-luokasta, joten kaikille löytyi varmaan sopiva luokka.

Aikataulu oli viritetty äärimmilleen, jotta kisa loppuisi mahdollisimman aikaisin. Se ei sitten onnistunut, koska aamupäivällä aloitetut poolit ja jatko-ottelut eivät valmistuneetkaan ihan arvioidussa ajassa. Esimerkiksi miesten kaksinpelin neljän pelaajan pooli kesti ja kesti, kun siinä pelattiin kolme valtavan pitkää viisieräistä ottelua ja sen lisäksi kaksi neljäeräistä maratonottelua. Kaikki pöydät olivat kuitenkin koko ajan käytössä, joten ei viivästyminen johtunut siitä, ettei pelejä olisi saatu käyntiin.  Näin ollen viimeinen finaali eli M-1150 pääsi alkamaan vasta klo 18:15, kun arvioitu alkamisaika oli 16:40. Mutta mitäs siitä. Hauskaa oli! Tällä kertaa sai muuten pelata kahdessa samaan aikaan alkavassa luoakssa. Se aiheutti tietysti sen, että toisinaan poolien eteneminen pysähtyi jossakin kahdella pöydällä pelattavassa poolissa. Eli olihan niitä pöytiä joskus vähän tyhjänäkin.

Mukavaa oli, että kilpailijat auttoivat ystävällisesti kisajärjestelyissä.  Heli Mäkelä auttoi salin laittamisessa kuntoon aamulla, Spinnin tytöt Alisa ja Tamila Vlasova toimivat palkintoneitoina eli jakoivat palkinnot, Veikko Lamminsalo otti kuvat mitalisteista,  Toni Soine ja Jens Weckström auttoivat pyörittämään pooleja, joissa heidän nuoria pelaajiaan pelasi. Kiitos! Kiitos myös Viatcheslav Abramoville, joka toi Spinnistä neljä tyttöä kilpailuun.

Tässä pari videota kisan päättäneestä hienosta M-1150-luokan finaalista, jossa kohtasivat Tamila Vlasova ja Heli Mäkelä.

Tässä finaalin parhaat kohdat vielä erikseen:

M/N-12

Luokka M/N12 pelattiin yhtenä seitsemän pelaajan poolina. Yang Yixin voitti luokan puhtaalla pelillä eli kuudella voitolla. Vain sijoilla 5-7 pelattiin ristiin.

Kuvassa vasemmalta luokkavoittaja Yang Yixin, toiseksi tullut Olli Lukinmaa, nelonen Lucas Salo ja kolmonen Nuno Marttinen. Finalistien seura on PT Espoo ja kolmosten Maraton.

M-700

M-700-luokassa oli viisi pelaajaa ja se pelattiin tietysti yhtenä poolina. Amr Abdalla voitti puhtaalla pelillä häviten vain yhden erän. Lucas Salo sijoittui toiseksi.

Kuvassa vasemmalta voittaja Amr Abdalla PT Espoo, kakkonen Lucas Salo Maraton, kolmonen Eeli Lauritsalo Maraton ja nelonen (toinen kolmas palkinto) Julia Belov Por-83.

M-850

M-850-luokassa oli alunperin 10 pelaajaa kahdessa viiden pelaajan poolissa, mutta valitettavasti yksi pelaaja loukkaantui viime tipassa. PT Espoon taitava Yuri Afanassiev (2008!) voitti luokan kokien ainoan erätappionsa finaalissa GraPi:n Joona Sarlinia vastaan. Ykkössijoitettu pelaaja matkasi autolla 226 km Helsinkiin, hävisi kaksi ottelua neljän pelaajan poolissaan ja antoi kolmannessa ottelussaan wo:n, koska arveli varmaankin, ettei pääse jatkoon. Sitten hän ajoi takaisin 226 km kotiinsa. 

M-1000

M-1000-luokassa oli alunperin kaksi kuuden pelaajan poolia, mutta toinen pooli jäi viiden pelaajan pooliksi viime hetken poisjäännin vuoksi. Kummassakin poolissa kärkisijoitukset menivät sijoituksen mukaisesti. Toisessa semifinaalissa kohtasivat siskokset Alisa ja Tamila Vlasova. Alisa johti jo erin 2-1 ja hän hävisi kolmannen 11-13. Niin kakkossijoitettu Tamila meni finaaliin. Toisessa semifinaalissa ykkössijoitettu Heli Mäkelä joutui tiukoille Nuno Marttisen kanssa mutta voitti 3-1. Finaali oli yllättävän selkeä. Tamila voitti sen suoraan 3-0.

M-1150

M-1150-luokassa päästiin kahteen täyteen kuuden pelaajan pooliin. Poolissa A kärkisijoitetut kokivat kovia, kun ykköseksi nousi kolmossijoitettu Alisa Vlasova ja kakkoseksi viitossijoitettu Olli Lukinmaa. Tosin asiaan vaikutti se, että ykkössijoitettu Jere Santalahti joutui antamaan luovutuksen Alisalle jalan loukkaantumisen vuoksi. Mutta hänen olisi pitänyt voittaa Alisa 3-0 mennäkseen jatkoon. Ei niin helppo tehtävä! Poolin kakkossijoitettu, Atlaksen työjuhta Hannu Grönlund romahti peräti viidenneksi kahdella voitollaan.

Olli Lukinmaa PT Espoo sai pronssimitalinsa jo aiemmin:

M-1300

Markku Nuutinen voitti M-1300-luokan puhtaalla pelillä eli neljällä voitolla. Luokassa oli vain viisi pelaajaa, joten se pelattiin yhtenä poolina. Toiseksi sijoittuneen Yang Yixinin Nuutinen voitti viidennessä erässä 16-14!

Kuvassa vasemmalta kakkonen Yang Yixin PT Espoo, kolmonen Hannu Grönlund Atlas, voittaja Markku Nuutinen Atlas ja neljänneksi sijoittunut mutta myös pronssimitalisti Jere Santalahti TIP-70.

M-1450

M-1450-luokka pelattiin yhtenä kuuden pelaajan poolina. Välillä 1200-1500 taitaa olla pieni kuoppa kilpailuissa käyvien pelaajien määrissä? Ville Peltola oli vasta kolmossijoitettu, mutta hän otti ykköspalkinnon puhtaalla pelillä eli viidellä voitolla. Kuukauden pelaajaksi tänään valittu Vili Kinnunen hävisi vain Villelle ja otti hopeaa.

Ville ehti varmistaa ykköstilansa, kun muut vielä jatkoivat pelejään, joten tässä on vain hänen kuvansa, Muiden mitalistien kuva kommenteissa.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Vili Kinnunen TIP-70, kolmanneksi tullut Timo Akkanen Stara ja nelonen (myös pronssia) Nikolai Belov Por-83:

M-1600

M-1600-luokassa oli kuuden ja viiden pelaajan poolit. Kuuden pelaajan poolissa B pelattiin ennätysmäisen pahasti ristiin. Tämän pahemmin se ei enää oikein voi mennä (suluissa voittojen määrä):

1. Heljala Anni (3)
2. Berghäll Miika (3)
3. Hauhia Markku (3)
4. Akkanen Timo (2)
5. Kinnunen Vili (2)
6. Hynninen Antti (2)

Mika Heiskanen TIP-70 sai pronssia:

Toivo Ridal PTS-60 joutui luovuttamaan semifinaalin, mutta hän nappasi kuitenkin toisen pronssimitalin:

M-1750

 

Anni Heljala Por-83 sijoittui kolmanneksi:

M-1900

M-1900-luokassa pelattiin kolmessa poolissa (4+4+5). Lisäksi jatkocupissa käytettiin lucky loser -arvontaa kisakuvaaja Veikko Lamminsalon ehdotuksesta. Eli kolmesta kolmosesta arvottin kaksi jatkoon, jotta saatiin täysi kahdeksan pelaajan jatkokaavio. No sehän meni sitten vähän huonosti, koska jatkoon arvottiin C-poolin nelonen, koska oli jäänyt mielikuva, että kolmonen jättää kisan kesken. Mutta eipä ollutkaan jättänyt. Joka tapauksessa olisi pitänyt suoraan jättää C-pooli väliin tässä ja valita kaksi käytettävissä ollutta kakkosta.

SE ON LOPPU NY!