Kaikki kirjoittajan Esko Heikkinen artikkelit

Superhyvin sujuneet MM-kisat

Budapestin MM-kisojen mitalit jaetaan vasta viikonloppuna. Suomelle niitä ei tule, mutta siitä huolimatta takana on kaikkien aikojen suomalaisikisat henkilökohtaisissa luokissa.

Kaksinpeleissä Alex ja Annika jäivät alkulohkojensa kakkoseksi, mutta Anna voitti lohkonsa ja pääse pääkaavioon. Siellä hieno voitto Alex Galicista ja paikka 64 parhaan joukossa MM-tasolla. Tappio Elizabeta Samaralle ei ollut mikään ihme tai häpeä, sillä romanialainen on tällä hetkellä Euroopan kolmospelaaja. Hienoa Anna!

Benedek Oláh pääsi suoraan paperille ja voitti ensimmäisen ottelunsa. Sitten vastaan tuli Etelä-Korean Jeoung Youngsik, joka oli parempi lukemin 4-1. Seuraavalla kierroksella korealainen kukisti Japanin Jun Mizutanin (maailmanlistan 13), joten eipä Pena huonolle hävinnyt! Silti paikka maailman 64 parhaan joukossa.

Miesten nelinpelissä tuli historiallinen menestys ja paikka 16 parhaan joukossa. Vielä kerran onnittelut Benedek ja Alex. Varsinkin voitto Ranskan parista Akkuzu/Cassin oli makea. Alex hyppäsi kerralla uudelle tasolle ja Pena osoitti, että hänen lyöntejään ei kukaan maailmassa ota noin vain. Toivomme oikeaa fiilistä ja kunnon pelipäivää olympiakarsintoihin – silloin Penaa ei pysäytä mikään!

Huomionarvoista on myös, että kaikki nyt menestystä saavuttaneet pelaajamme ovat hakeneet kehityksensä ulkomailta. Se on pienten maiden ainoa mahdollisuus. Tästä huolimatta perusharjoittelumme tulee olla kunnossa.

Tiedotusterveisiä – ETTU:n kokous

ETTU:n eli Euroopan Pöytätennisunionin ”ylimääräinen” (extraordinary) kokous oli vuorossa torstaina.  Se oli samalla viimeinen MM-kisojen isoista kokouksista.

Hollantilainen puheenjohtaja Ronald Kramer toivotti osanottajat tervetulleiksi klo 10.15. Paikalla oli myös ITTF:n puheenjohtaja Thomas Weikert. Weikert sanoi sanansa kokouksen aluksi ja iloitsi Euroopan mitalista (Saksa sekanelinpelissä). Hän kertoi myös MM-kisojen supistamisesta. Pienet maat ovat antaneet siitä paljon kritiikkiä ja ITTF pohtii, kuinka asian kanssa edetään.

Tanskalainen varapuheenjohtaja Dorthe Darfeldt raportoi järjestön taloudesta. Vuonna 2018 ETTU teki noin 25 000 euron tappion. Tarkempiin talouslukuihin palataan Nantesin varsinaisessa vuosikokouksessa ensi syyskuussa.

Portugalilainen varapuheenjohtaja Pedro Moura kertoi ETTU:n kehittämisohjelmasta. Jäsenmailla on mahdollisuus saada koulutuksellista apua ja painopiste on nuorten pelaajien ja valmentajien kehittämisessä. Näihin Suomen pitää pyrkiä mukaan hanakasti.

Sitten puhuttiin MM-kisojen tulevaisuudesta ETTU Executive Board member (vice president) Sonja Grefbergin johdolla. Eilisessä ITTF:n BoD-kokouksessa päätettiin, että vuodesta 2022 MM-lopputurnauksessa on 32 maata. Yksi menee järjestäjälle ja kuusi ”kansainväliseen karsintaan” maanosakiintiöiden lisäksi: Euroopalla on yhdeksän kiinteä paikkaa ja karsintaan pääsee lisäksi viisi eurooppalaista joukkuetta. Eurooppalaiset maat eivät tietenkään ole ITTF:n päätöksiin kovin tyytyväisiä.

Kaksinpeleissä on MM-kisoissa 2021 lähtien vain 128 pelaajaa ja nelinpeleissä 64 paria. Kova on karsinta sekä joukkue- että henkilökohtaiseen kisaan! Sonja saa tehdä näistä oman selvityksensä meille, kun kokouskiireiltään kerkiää.

ETTU:n ”perustuslakia” (constitution) ollaan uudistamassa. Pääsihteeri Richard Scruton esitteli työtä, joka on tehty ITTF:n vastaavan uudistuksen pohjalle tanskalaisen Arne Madsenin johdolla. Luonnollisesti pyrkimys on hyvään hallintotapaan. Päätökset tehdään lopullisesti Nantesin kokouksessa syksyllä, mihin asti tätä paperia voi kommentoida, mutta suomalaisia nämä asiat eivät paljon heilauta. Jos joku haluaa, voin toimittaa esityksen.

Järjestyksessään toinen monilajinen European Games järjestetään kesäkuussa (21.-30.6.) Minskissä. Mukana on 33 maata, kertoi Scruton. Kaksinpelit pelataan heti kisan aluksi. Annan paikka ratkeaa vasta 20. toukokuuta, kun kaikkien maiden sekanelinpeli- ja joukkuepelaajat ovat varmasti tiedossa. Naisille lienee tulossa 11 ”lisäpaikkaa”, joten mahdollisuuksia on! Benedekin paikkahan on varma jo nyt.

Saksalainen varapresidentti Heike Ahlert esitteli meneillään olevaa EM-kisojen karsintajärjestelmää. Ykkösvaiheessa pelattiin 150 ottelua. ETTU myönsi, että vain alle 50 prosentissa live-tulosjärjestelmä pelasi kunnolla. TV-lähetyksiä oli 44 maassa. Seuraavat karsinnat alkavat lokakuussa 2020, mutta nyt keskitymme omaan kakkosvaiheen turnaukseemme ensi kuussa Ruskeasuolla. Sopimus YLEn kanssa on jo tehnyt, eli saamme sieltä sekä TV- että Areenalähetystä.

Richard Scruton kertoi seuraavaksi Tokion olympiakarsinnasta Euroopan osalta. Venäjä ja Espanja ovat halukkaita järjestämään karsinnan huhtikuun alussa 2020, valinta tehdään aika pian. Jaossa on kolme paikkaa per miehet ja naiset. Järjestelmä on todella monimutkainen aivan viimeisten paikkojen osalta ja siitä informoidaan ajan myötä koko ajan lisää.

Ahlert kertoi vielä ehdotuksista, jotka tulevat esille Nantesin kokouksessa syksyllä. Ne koskevat lähinnä tulevia henkilökohtaisia EM-kisoja. Junioreiden kisoissa lohdutusluokista ollaan luopumassa, mutta tilalle tulevat alkupoolit. 3-4 pelaajan pooleilla startataan myös senioripuolella. Veteraanien EM-kisoihin ehdotetaan ”viisivuotisluokkia” eli 40-44, 45-49, 50-54 ja 55-59 ja alle 21-vuotiaiden kisoihin sekanelinpeliä.

Unkarin edustaja kertoi vielä tulossa olevasta elokuvasta, joka tehdään Tibor Klamparista, nelinpelin ja joukkuekisan maailmanmestarista. Perästä kuulunee.

Puheenjohtaja Kramer päätti kokouksen klo 14.

Tiedotusterveisiä – NETU:n kokous

NETU eli Pohjoismaiden Pöytätennisunioni kokoontui keskiviikkona. Mukana olivat Suomen lisäksi Eesti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi ja Tanska. Färsaarten edustaja ei päässyt mukaan, sillä hän lähti jo aikaisemmin. Alustavan suunnitelman mukaan kokouksen piti olla jo sunnuntaina.

Puhetta johti NETU:n tanskalainen puheenjohtaja Peter Sundbäck. Ensiksi katsottiin tulevien kisojen kisapaikat:

  • Ensi kesän (2019) NETU:n juniorikisat järjestetään Haapsalussa (kuten aikaisemminkin). Ajankohta on 26.-28.6. Myös vuoden 2020 juniorikisat ovat samassa paikassa.
  • 2020 NETU veteraanikisat järjestetään Latvian Liepajassa 24.-26. huhtikuuta.
  • 2020 NETU seniorikisat järjestetään Liettuan Prianaissa 28.-30. elokuussa.
  • 2021 NETU juniorikisat järjestetään Islannissa Reykjavikissa.
  • 2022 NETU seniorikisoja ei päätetty vielä. Eesti kuitenkin ilmaisi halunsa järjestää sen. Aikuisten kisoja on järjestetty maakohtaisesti vuorottain.

Färsaaret ehdotti, että NETU tekisi Facebook-sivut. Se sopi kaikille, mutta samalla esitettiin toivomus, että Färsaaret toteuttavat ideansa itse.

Keskustelimme myös NETU:n roolista tulevaisuudessa. Erityisesti yhteiset leirit ovat toivomuslistalla. Ne voisivat sisältää myös valmentajakoulutusta. Lisäksi muutamat maat ovat ilmaisseet halunsa liittyä NETU:un ja ainakin Englanti ja Hollanti ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa. Jälkimmäisestä asiasta on kuitenkin NETU:nkin sisällä erilaisia näkemyksiä eikä asiassa edetty. Sovimme joka tapauksessa, että järjestön säännöt nykyaikaistetaan Islannin ja Latvian puheenjohtajien toimesta.

Emme saaneet ITTF:n sen paremmin kuin ETTU:nkaan raporttia, sillä näiden järjestöjen edustajat Petra Sörling (ITTF) ja Sonja Grefberg (ETTU) olivat samaan aikaan toisessa kokouksessa (ITTF BoD). Seuraava kokous pidetään Nantesin EM-kisojen yhteydessä Ranskassa syksyllä.

Aika vaisu oli kokous. NETU on nykyisellään vähän “paperitiikeri”, jolla ei ole oikein virallista asemaa. Saa nähdä, lähteekö se uuteen nousuun ja jatkaako se nykylinjalla, jossa yhteisön ainoa tehtävä jo vuosien ajan on ollut vain mestaruuskisojen järjestäjistä päättämien.

Kaikkien aikojen MM-teko

Alex ja Benedek ovat edenneet MM-kisojen 16 parhaan joukkoon miesten nelinpelissä. Temppu on ällistyttävän kova. Tänä iltana pojat kokevat todellisen shown!

Vuonna 1983 Tokion MM-kisoissa Monica Portin (os. Grefberg) ylsi 16 parhaan joukkoon naisten nelinpelissä länsisaksalaisen Andrea Gutknechtin kanssa. Tänään aika on toinen, minkä lisäksi pari on tällä kertaa kokonaan kotimainen.

Jo toisen karsintakierroksen (ensimmäinen vapaa) voitto hollantilaisparista Rajko Gommers / Ewout Oostwouder (11-6, 2-11, 11-8, 11-7) oli hieno juttu. Pääkaaviossa eli 64 parhaan joukossa kukistui slovakialaispari Samuel Kaluzny / Lubomir Pistej 4-1 (11-7, 8-11, 13-11, 11-3, 11-4). Pari ole mikä tahansa vastus, sillä varsinkin Pistej on kovan luokan pelimies.

Mutta 4-3 voitto 32 parhaan joukossa kovasta ranskalaisparista Can Akkuzu / Alexandre Cassin (7-11, 11-9, 8-11, 11-5, 11-9, 9-11, 11-5) oli yksinkertaisesti megaluokan suoritus. Pena ei pystynyt kommentoimaan peliä ottelun jälkeen, kun lähti keskittymään kaksinpeliinsä, mutta Alex pyöri hallissa sen näköisenä, ettei välttämättä tiennyt, mitä tässä oikein tuli tehtyä. Benedekille vastustajat ja heidän temponsa on tuttua Ranskan liigasta, mutta Alexille kokemus on uusi.

Illalla vastus vain kovenee, kun toiselle puolelle marssivat Etelä-Korean Jeoung Youngsik (jolle Benedek hävisi kaksinpelissä 1-4) ja Lee Sangsu. Kyyti tulee olemaan hurjaa, sillä vastassa on kovat lyönnit, valtava tempo ja nopeat jalat.

Suomalaiset voivat lähteä nauttimaan ilmapiiristä, jota ylivoimainen valtaosa maailman pöytätennispelaajista ei koe koskaan elämässään.

Ihan kuriositeettina todettakoon vielä, että miesten nelinpelin pääkaavion 16 parhaan joukossa on ”alalohkossa” seitsemän paria Aasiasta ja yksi Euroopasta. Suomesta.

 

Tiedotusterveisiä – ITTF:n vuosikokous Budapestissa

ITTF:n vuosikokous on iso. Tällä kertaa se pidettiin Budapestin Corinthia hotellissa. Aamulla klo yhdeksän aloitettiin ja puhetta johti liiton saksalainen presidentti Thomas Weikert. Vartin kestänyt nimenhuuto osoitti, että paikalla oli yhteensä 129 maata. Jäseniä järjestössä on 226, eli pöytätennistä pelataan jokaisessa maailman maassa.

Aluksi palkittiin vuoden parhaita turnauksia ja yhteistyökumppaneita. Myös Tokion ensi vuoden olympia- ja paralympiakisat esiteltiin (tästä suoriutui monen suomalaisenkin muistama Sachiko Yokota, joka pelasi vuosia Ruotsissa). Olympiakisat alkavat jo heinäkuussa ja parakisat seuraavat elokuussa. Halmstadin MM-kilpailuissa ainakin hetkeksi yhdistynyttä Korean joukkuetta ylistettiin kovasti ihan omana kokousaiheenaan ja asialle yritetään kovasti saada jatkoa.

Ensi vuoden MM-kilpailut (joukkue) pelataan maaliskuun lopulla Etelä-Korean Busanissa. Komeilta näyttivät järjestelyt. Ja kaikki hotelleja myöten samassa kompleksissa.

Sitten esittäytyivät tulevien MM-kisojen hakijat. Ensin vuoden 2021 kandidaatit, eli Marokko (Agadir) ja USA (Houston). Jo ennen vaalia oli selvää, että nämä olisivat lajin ensimmäiset MM-kisat Euroopan ja Aasian ulkopuolella sitten Kairon kisojen 1939. Seuraavaksi esiteltiin vuoden 2022 kandidaatit eli Kiina (Chengdu), Japani (Kitakyushu/Fukuoka) ja Portugali (Lissabon).

Äänestyksen jälkeen päätökseksi tuli, että vuoden 2021 henkilökohtaiset kisat järjestetään Houstonissa (83 ääntä 129 mahdollisesta) ja vuoden 2022 joukkuekisat pelataan (75 äänellä) Kiinan Chengdussa. Seuraavaksi ilmoitettiin, että Kuwait on taas hyväksytty mukaan järjestön toimintaan pienen ”jäähyn” jälkeen ja veteraanien (Swaythling Club) kanssa on päästy sopimukseen, jonka mukaan veteraanien MM-kisat ovat ITTF:n sateenvarjon alla vuodesta 2022 eteenpäin.

Sitten seurasi virkamiesten, komiteoiden ja maanosien raportointia vuodesta 2018. Niissä ei kauan nokka tuhissut. Talousluvuissa todettiin, että ITTF teki 2018 hiukan toista miljoonaa dollaria plussaa vähän yli 20 miljoonan liikevaihdolla. Tilintarkastajien lausunto oli puhdas, joten tilit hyväksyttiin ja hallintoihmiset saivat vastuuvapautensa. Vuoden 2019 budjetti on noin 25 miljoonaa dollaria ja vuoden 2020 budjetti 28 miljoonaa, joten toiminta on kasvussa.

Järjestön kunniapuheenjohtajasta Adham Shararastakin puhuttiin, kun myönnettiin vastuuvapautta. ITTF pisti miehen toimitsijakieltoon ja asia on nyt urheilun kansainvälisessä vetoomustuomioistuimessa eli CAS:ssa. Puheenjohtaja Weikertin mukaan ”ovea ei ole kokonaan suljettu”, mutta nyt siis odotellaan CAS:n ratkaisua siitä, onko Shararan toimitsijakielto validi vai ei.

Toinen ”yleisasia” oli MM-kisojen pienentäminen, joka ei tyydytä maailman pieniä pöytätennismaita. Sitä ei kokous kuitenkaan varsinaisesti ottanut listalle, koska asia ei kuulemma ole yleiskokouksen päätettävissä (vaan kuuluu ”valtuustolle” eli Board of Directorsille). MM-kisojen pienennys on kiistatta ongelma esimerkiksi Benedekille: jos Suomi ei selviydy kisoihin, monet Penan pahimmat vastustajat saavat ”helppoja” rankingpisteitä niin paljon, että esimerkiksi olympiakisoihin selviytyminen menee todella hankalaksi. Sonja istuu BoD:ssa, mutta tälle asialle ei näillä näkyminen ole paljon tehtävissä.

Vähän ennen klo 16 päästiin äänestämään sääntöjen ja määräysten muutosehdotuksista. Ensimmäiset olivat hallinnollisia/teknisiä, jotka eivät meitä suomalaisia paljon heilauta. Välinepuolella oli ehdotuksena keltainen pallo valkoisen ja oranssin rinnalle, mutta ehdotus vedettiin pois ja keltaista palloa päätettiin testata käytännössä (pelaajien ja TV-katsojien mielipide tarvitaan) ennen kuin varsinainen ehdotus tehdään.

Seuraavaksi äänestettiin siitä, sallitaanko mustan kumin toiselle puolelle myös joku muu (selvästi erottuva) väri kuin punainen. Se hyväksyttiin, vaikka enemmistö oli aika niukka (vaadittiin ¾). Päätös tulee kuitenkin voimaan vasta Tokion kisojen ja välinekomitean ja BoD:n tarkempien määrityksien jälkeen.

Viimeiseksi äänestettiin siitä, tuleeko sääntöihin ”kahden tahallisen” lyönnin kieltämisen sijasta ”kahden tai useamman” tahallisen lyönnin kielto. Se hyväksyttiin selvällä enemmistöllä. Asian merkitys on ”käänteinen”. Nyt sallitaan virallisesti myös useamman kuin kahden osuman ”kaksoiskosketus” eli huono osuma, kun se on tahaton.

Sitten puhuttuun komiteajäsenistä. Suomalaisilla ei ollut ehdokkaita, joten emme ainakaan hävinneet mitään. Näihin esityksiin kokous ei tehnyt muutoksia. Kokous päättyi klo 17.30, joten reilut kahdeksan tuntia siinä hurahti. Muissa asioissa yritettiin vielä keskustelua kunniapuheenjohtajan asemasta, mutta puheenjohtaja ei tälle lämmennyt. On aika selvää, että kansainvälisessä pöytätenniksessä on tällä(kin) hetkellä paljon jännitteitä.

Pohjois-Euroopan Unioni  kokoontuu keskiviikkona ja Euroopan Unioni torstaina. Sitten taas lisää kansainvälisiä kuulumisia.

Max Laine on poissa

Olemme saaneet jälleen suru-uutisen, sillä mestaripelaaja Max Laine on poistunut joukostamme perjantain ja lauantain välisenä yönä 81 vuoden iässä.

”Pappaa” voi todella kutsua mestaripelaajaksi, vaikka kaksinpelin SM-kullan hän onnistui voittamaan vain kerran, jo lähes ikämiehenä 1972. Samoihin aikoihin hän voitti mestariluokan viidesti peräkkäin ja oli rankingykkösenäkin vuosikausia.

Vasenkätinen Max nappasi B-luokan SM:n jo 1953, mutta piti välillä taukoa ilmestyäkseen pöydän ääreen uudelleen entistä ehompana. Ulkomaalaisetkin kunnioittivat Maxin raudanlujaa kämmentappoa. Sen sai kokea mm. englantilainen huippupelaaja Chester Barnes. Rysty ei Maxilla ollut ihmeellinen, mutta rystysyöttö oli ikävä. Kämmenpuolelta Makke ei tainnut syöttää koko urallaan.

Suomalainen pöytätennisväki kunnioittaa Max Laineen muistoa ja ottaa osaa omaisten suruun.

Esko Heikkinen

Tiedotusterveisiä: Vähäväkinen kevätkokous

Liiton kevätliittokokous pidettiin sunnuntaina Espoon kisojen yhteydessä. Kuten ennakkoon vähän osattiin pelätä, kokoussalissa ei ollut tungosta. Vaikka joku kutsui sitä luottamuksen osoitukseksi, en osaa olla osanottoaktiivisuuteen kauhean tyytyväinen.

Sinänsä liittokokoukset ovat päätösvaltaisia, kun yksikin jäsenseura vaivautuu paikalle. Nyt valtakirja ja edustaja oli sentään neljältä seuralta: asiat nuijittiin pöytään KoKan, PT Espoon, Starin ja TIP-70:n voimin. Lisäksi kokous antoi puhe- ja läsnäolo-oikeuden Matti Kolppaselle ja Asko Rasiselle. Paikalla oli luonnollisesti myös kokouksen sihteerinä toiminut toiminnanjohtaja Mika Räsänen.

Liittohallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen ja tuli (poikkeuksellisesti, muilla oli erilaisia esteitä) valituksi myös kokouksen puheenjohtajaksi. Se ei ihan normaalia järjestödemokratiaa ole, mutta ei toki laitontakaan.

Asiat eivät tällä kertaa olleet kovin kiinnostavia, sillä kyse oli oikeastaan vain tuloksen ja toimintakertomuksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä. Jälkimmäisen kohdan ajan kokousnuijaa heilutti Arto Luukkainen, sillä vastuuvapauden esittäminen itselle ei olisi ollut kovin sopivaa.

Toimintakertomus tuli hyväksytyksi parilla parannuksella. Näistä kahden uuden blue badge -tuomarin noteeraaminen oli hyvä huomio. Tulos, joka näytti plussaa runsaat 2800 euroa, hyväksyttiin sekin ja tilintarkastaja Stefan Söderbergin lausuntokin luettiin. Sen jälkeen kokous myönsi Luukkaisen johdolla hallitukselle vastuuvapauden.

Pelisääntö- tai kilpailumääräyksiin ei ollut muutosesityksiä eikä seuroiltakaan ollut liittokokoukselle esitettävää. Niinpä nopea kokous oli ohi puolessa tunnissa.

Asko Rasinen tuomaroi ja luokittaa parapöytätenniksessä

Suomen parapingiksestä on viime aikoina saatu hyviä uutisia. Uudet pelaajat nappasivat Italiassa hyviä voittoja ja pelaajat ovat lähdössä kisaamaan myös Slovenian Laskoon. Ruskeasuolla harjoitukset pyörivät ja edessä on kaksikin parakilpailua Pajulahdessa, kesällä ja syksyllä. Lokakuun kisassa on myös uusien pelaajien luokittelumahdollisuus.

Luokitteluun liittyen voimme ilolla todeta, että Asko Rasinen on suorittanut luokittelusertifinaatin (Classifier 1 level)  Costa Bravassa Espanjassa. Eli Asko voi tehdä kotimaassa alustavia luokituksia, kun uusia pelaajia ilmaantuu.

Asko lähtee ”harjoittelemaan” tätä  Puolan avoimiin parakisoihin ”Trainee classifier” -statuksella ja toimii myös tuomarina Laskon kisoissa. Onneksi olkoon!

Asko saamassa  luokitusdiplomia.

Tiedotusterveisiä

Liittohallitus kokoontui Pitäjänmäen Sporttitalolla keskiviikkona parin tunnin kokoukseen.

Alku otettiin tavan mukaan valiokuntien tilannekatsauksesta. Työvaliokunta on puuhaillut viime ajat erilaisten sopimusten kanssa. Niistä myöhemmin tuonnempana. Matti Kurvinen välitti kuitenkin riemastuttavan tiedon: Ilkka Keisala pisti jo Benedekin Mesenaattikampanjan aikana kuukausittain 100 euron panoksen. Nyt hän ilmoitti jatkavansa tätä vuoden loppuun ja maksaa liiton tilille siis satasen joka kuukausi! Aikamoista.

Taneli Keinonen raportoi seuratoiminnasta. Seuraleirit järjestetään nyt uudella tavalla teemalla ”koko seuran juttu”. Nollatason valmentajakoulutus uusille pingisihmisille on lähtenyt hyvin, kuten myös kouluissa pelattava ”hallitsijakilpailu”. Mailapeliyhteistyössäkin on nykyään 3-4-luokkalaisten kilpailu ja uutuutena myös kummikoulutoiminta. Hankkeen tuleva rahoitus ratkaistaan OKM:ssa kuluvalla viikolla. Kotkassa on myös perusteilla uusi seura eli Smash.

Seuravaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Henri Pelkosen kanssa Pekka Korva, Tero Naumi, Teemu Oinas ja Taneli. Työn alla on Henrin vetämänä seuratoiminnan kehittämisen työkalu.

Valmennusvaliokunta on perustettu, mutta jäseniä ei ole nimetty vielä. Taneli palaa tähän asiaan seuraavassa kokouksessa toukokuussa.

IT-puolella järjestelmät pyörivät ja uusi kisanvetosofta pitäisi laittaa kesän aikana kuntoon, raportoi Kimmo Pihkala. Muitakin kehityshommia on päällä.

Sääntövaliokunnassa on Kimmo Areniuksen mukaan ollut hiljaista, kun uusia esityksiä liittokokoukseenkaan ei ole tulossa.

Paravaliokunnan Hannu Sihvo kertoi, että parapelaajat olivat Italiassa kisoissa ja aika hyvin meni: (muiden kuin Esan) ensimmäiset rankingvoitot ovat tosiasia. Toukokuussa Slovenian Laskoon ovat menossa Aino, Anna, Aaro, Esa ja Timo. Leirejäkin on ollut ja Asko Rasinen on ollut aktiivinen sekä tuomaroinnissa että luokituskoulutuksessa (ks. erillinen juttu). Para-SM järjestetään syksyllä.

Parakatsauksen päätteeksi hallitus kunnioitti äskettäin menehtyneen Matti Launosen muistoa hetken hiljaisuudella. Matti oli paralympiavoittaja ja todella moninkertainen arvokisamitalisti, jonka poismenon myös ITTF huomioi.

Kilpailuvaliokunnassa on pohdittu monenlaisia muutostoiveita, jotka eivät kuitenkaan ainakaan vielä tässä vaiheessa ole johtamassa sääntömuutoksiin. Mestaruussarjassa on ehdotettu, että kotijoukkue saisi kotietuna nähdä vierasjoukkueen arvonnan ennen omien pelaajien sijoittamista. Esitetty on myös lisäpelaajan käyttöä neljännen ottelun jälkeen.

13- ja 15- vuotiaiden SM sen paremmin kuin 12- ja 17-SM:kään eivät tällä hetkellä toimi kaikkien mielestä tyydyttävästi. Nyt on pohdittu, voisiko ne hajauttaa ”normaalikisojen” yhteyteen. Myös alasarjojen lyhyempää ottelumuotoa (mestaruussarjan tapaan) on pohdittu, kuten myös ykkösdivarin joukkuemäärän supistamista. Ensi kauden kilpailukalenteria valmistellaan ja myös kilpailujen kategorisointiraportti on juuri valmistumassa.

Totesimme myös, että henkilökohtaisissa SM-kisoissa saimme todennäköisesti ensimmäistä kertaa koko lajin historiassa mestarit, joita ei aikaisemmin oltu Suomessa nähty. Onnittelut vielä kerran, Marina Donner & Johan Pettersson.

Huippu-urheiluvaliokunnan puolesta Mika R totesi, että Budapestin MM on tulossa: Suomea edustavat Benedek, Alex, Anna ja Annika. Kotikentän EM-karsinta on toukokuussa (kaikki paikalle!) ja Pena kiertelee maailmalla Tokio-pisteiden haussa.

Veteraanien asioista tiedetään, että kesän EM-kisoihin – jotka nekin pelataan Budapestissa – on menossa aika paljon suomalaisia.

Sonja ei päässyt kokoukseen, mutta kansainvälisiä asioita käsittelimme ITTF:n kummallisen tilanteen verran.  ETTU ehdottaa, että MM-kisojen supistamisesta puhuttaisiin uudestaan, mitä ITTF ei halua. Vielä kummallisempaa on se, että ITTF:n kunniapuheenjohtaja Adham Sharara on asetettu oman järjestönsä puolesta toimitsijakieltoon. Sharara puolestaan reagoi tähän uhkaamalla haastaa ITTF:n oikeuteen kunnianloukkauksesta. Voi tulla kuuma kokous Budapestissa.

SPTL:n (toivottavasti rauhallisempi) kevätliittokokous on Leppävaarassa (Veräjäpellonkatu 6) Espoon kisojen yhteydessä ensi sunnuntaina klo 16. Esillä ei ole sääntömuutosehdotuksia, joten asioiksi jäävät lähinnä vuoden 2018 tuloksen hyväksyminen (noin +2500 €) sekä toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto. Kaikki jäsenseurat ovat tervetulleita paikalle.

SPTL on solminut uudet yhteistyösopimukset sekä Serres Group Oy:n että Gumbostrand Konst o Formin kanssa. Yhdessä Mesenaattikampanjan kanssa ne takaavat ainakin sen, että Pena saa metsästää Tokio-paikkaansa täydellä panostuksella.

YLE on tarjonnut liitolle toukokuun EM-karsinnan televisiointia siten, että SPTL vastaa lähetyksen tuotannosta. Se tarkoittaa muutaman tuhannen euron kustannusta, mutta toivottavasti myös jonkin verran tuottoja. Päätimme lähteä mukaan.

Päätimme myös, että syksyllä järjestettävään Parakilpailuun rekrytoidaan oma pääsihteeri. Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja vastaavat sopimusneuvotteluista. Vielä päätimme jatkaa pöytätenniksen tukirahaston kehittelyä. Idea on alun perin ”vanhojen mestareiden” liiton 80-vuotisjuhlien yhteydessä esittämä ja varsinkin Tapio Penttilä on ollut ideoinnissa innokkaasti mukana.

Tulorekisteri on HS:n artikkelin jälkeen aiheuttanut paljon puhetta. Kyse on siitä, että periaatteessa pienemmätkin palkinnot pitäisi ilmoittaa verottajalle. Käytännössä mikään ei ole muuttunut, asia on nyt vain nostettu esille. Selvää on, että varsinkin rahapalkinnot kannattaa maksaa seurojen kautta, jolloin ollaan varmasti turvallisilla vesillä. Tilannetta seurataan liiton toimesta koko ajan.

Matti Launonen on kuollut

Parapöytätenniksen moninkertainen maailmanmestari ja olympiavoittaja Matti Launonen menehtyi lauantaina. Jokin aika sitten Matti kaatui kotonaan Floridassa sisäpyörätuolillaan, loukkaantui ja jäi sille tielle. Matti oli syntynyt 31.5.1944 eli hän olisi täyttänyt toukokuussa 75 vuotta.

Matti vammautui suunnistuksen kilpailumatkalla auto-onnettomuudessa lukioikäisenä ja aloitti pöytätenniksen. Hän kilpaili vaikeimmin vammautuneiden pyörätuolipelaajien ykkösluokassa.

Matti oli Taisto Kainun kanssa pöytätenniksen ensimmäinen suomalainen arvokisaosallistuja Stoke Mandevillen MM-kilpailuissa 1971. Monilajikisoissa Launoselle ei tullut pöytätennismenestystä, mutta uinnissa hän saavutti kaksi hopeaa.

MM-kilpailuissa Launonen saavutti peräti 44 arvokisamitalia. Paralympialaisista ensimmäinen mitali oli joukkuekisan hopea Torontosta 1976 Pekka Hätisen kanssa. Ensimmäinen henkilökohtainen paralympiamitali oli pronssi, jonka Launonen saavutti Arnhemissä 1980. Kultamitalin vuoro oli Barcelonassa 1992. Viimeisin Launosen paralympiamitaliksi jäi Sydneyn henkilökohtainen hopea vuodelta 2000. Matti valittiin vuoden vammaisurheilijaksi 1997.

Itse tutustuin Mattiin 1970-luvun lopulla Liikunnalla. Blokeeraus oli varmaa, joten Matin kanssa kelpasi kenen tahansa harjoitella. Omintakeisen huumorin savolaismiehestä ei voinut olla pitämättä. Kilpailuvietti oli kova ja kisapelit kangastelivat kuopiolaisen mielessä edelleen ennen nyt sattunutta onnettomuutta.

Mr. pyörätuolipingis on poissa. Esitän Suomen Pöytätennisliiton ja kaikkien suomalaisten pingisihmisten puolesta osanottoni Matti Launosen omaisille ja muille läheisille.

Esko Heikkinen

(Kiitokset Esa Miettiselle, jonka artikkeliin ”Pingpongista Pöytätennikseen” -kirjassa yo. tiedot perustuvat)